Lähdekoodi sivulle Argenval

==Maailma==
* ''Argenval'' on vain yhden mantereen yksi alue.
* Itse planeetta on tämän maailmankaikkeuden ainoa tunnettu asuttu planeetta on nimeltään ''Orvandol''.
* Samaa nimeä käytetään myös koko maailmankaikkeudesta.
* ''Orvandol'' on yksi [[Maallinen maailma|Maallisista maailmatasoista]], ja se on niiden tapaan yhteydessä [[Muut maailmat|muihin maailmoihin]].
* ''Orvandolin'' aurinko on nimeltään ''Ravenfyr'' (tai pelkkä ''Raven'').
* ''Ravenfyriä'' sanotaan (yksinkertaisuuden nimissä) myös Auringoksi ja ''Ravenfyr''-järjestelmää aurinkokunnaksi.
* ''Orvandolilla'' on useita kuita, mutta niistä merkittävin on suuri ''Orfiel'' (nimi on alun perin merkinnyt kuparista tulimaailmaa). ''Orfielista'' nähdään ''Orvandolissa'' aina sama puoli. Sen pinta näyttää kuparinhohtoiselta ja siinä on suuria tasaisia alueita, mutta myös vuoristoja. 
===Tieteellisiä tietoja===
''Orvandolissa'' ei ole näin edistynyttä tiedettä, mutta jos olisi, niin:
* ''Ravenfyr'' on K5V-luokan tähti, jonka elinikä on 30-40 miljardia vuotta, eli 2,5-3,5 kertaa pidempi kuin meidän Aurinkomme elinikä. Ravenfyrin massa on noin 0,66 Auringon massaa, luminositeetti noin 0.17 L☉ ja pintalämpötila noin 4400 K. Ns. elämänvyöhyke on noin 0,5 AU:n etäisyydellä tähdestä.
* ''Orvandolin'' massa on noin 80 % maapallon massasta. Sen ilmakehä on likimain samanlainen kuin meidän maapallollamme (ei tehdä asioista turhan vaikeaa :). Halkaisija on noin 12000 km (7099 mailia) päiväntasaajan kohdalla.
* Planeetan akselikallistuma on 23,5°. ''Orvandolin'' päivän pituus on melko tarkkaan 24 tuntia. Koska vuorovesijarrutus on ollut paljon meidän maapalloamme pienempi, se viittaa siihen että ''Orvandol'' on miljardeja vuosia meidän maapalloamme vanhempi. Sideerinen kiertoaika on noin 23 tuntia ja 53 minuuttia, hieman Maata nopeampi. Vuoden pituus on 207 vuorokautta.
* ''Orfielin'' massa on noin puolet meidän kuumme massasta. ''Orfielin'' sideerinen kiertoaika on noin 30,6 päivää. ''Orfielin'' vaihekierron pituus, uusi kuu – täysikuu – uusi kuu, on noin 36 vuorokautta. Vuodessa on siis noin 5,75 kuukautta. Vuorovesien maksimi on 1,08 kertaa meidän maapallomme vuorovettä voimakkaampi, ja minimi noin 0,93 meidän maapallomme keskiarvosta. ''[[Martal]]in-'', ''[[Pescolan]]in-'' ja ''[[Dakor]]inlahdet'' ovat sopivan muotoisia resonanssille, ja näissä vuorovesien vaihtelu on melko pientä. ''Orfiel'' on vuorovesilukkiutunut planeettaa kohti kuten meidänkin kuumme. Kuun ja tähden näennäisen kokoeron takia auringonpimennykset ovat aina rengasmaisia, mutta niitä tapahtuu useammin kuin maapallolla.

==Maailman historia ja mytologia==
* [[Argenval: Maailman synty, sielujen elämä ja kuolema|Maailman synty, sielujen elämä ja kuolema]]
* [[Argenvalin jumalat]]

==Ilmasto==
===Päiväntasaajalla (0°)===
Päivä ja yö ovat aina likimain 12 tunnin mittaiset. Auringon korkeus vaihtelee vuoden aikana hieman. Lämpötila on tasainen. Ilmastoon vaikuttavat enemmän sade- ja kuivakaudet, merivirrat ja topografia.
===Subtropiikki ja lämpimät lauhkeat vyöhykkeet (20-35°)===
Päivän pituus vaihtelee kohtalaisesti kesällä ja talvella. Kesät ovat lämpimiä ja kuumia, talvet leutoja tai viileitä. Meren lähellä vaihtelut ovat pehmeämpiä. Ilmasto on näillä seuduilla kaikkiaan mukavan tuntuinen. Kevät tulee nopeasti, kesä on kuuma mutta ei kestä kauaa, syksy lyhyt ja talvi yleensä lempeä.
===Keskileveysasteet (noin 40–55°)===
Päivän pituus muuttuu vuoden aikana paljon. Kevät tulee nopeasti, kesä on selvästi lämpimin vuodenaika, syksy viilenee nopeasti ja talvi on kylmä, sisämaassa jopa ankara. Kasvukausi on tiivis, mutta elämä on sopeutunut siihen.
===Korkeat leveysasteet (noin 60–66,5°)===
Kesäpäivät ovat hyvin pitkät, talvipäivät lyhyet. Ilmasto on subarktinen, merten lähellä se muistuttaa Anchoragen ilmastoa, sisämaassa esim. Tunguskan alueen ilmastoa.
===Napapiirin pohjois- ja eteläpuoli (>66,5°)===
Merivirrat eivät lämmitä pohjolaa niin kuin meidän Euroopassamme. Ilmasto on arktinen, ja napajäätiköt huomattavasti suuremmat kuin maapallolla.
==Kalenteri==
''Argenvalin'' kalenteri on yleisesti käytössä ja tunnetaan lähes kaikkialla. Monilla kulttuureilla on silti omat kalenterinsa. ''Argenvalin'' kalenteri perustuu vuodenaikoihin. Vuosi alkaa ensimmäisestä kevätpäivästä.

Viikko on 7 päivän mittainen kuten meilläkin. Yhdessä vuodenajassa on seitsemän viikkoa (49 vuorokautta) ja kolme juhlapäivää*.
:Kevät: 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 vuorokautta
:Kesä: 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 vuorokautta
:Syksy: 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 vuorokautta
:Talvi: 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 6 vuorokautta (+1 juhlapäivä karkausvuonna)
Vuoden viimeisen viikon viimeisen päivän yli hypätään suoraan uudenvuoden päivään, paitsi karkausvuonna, jolloin kyseinen päivä lasketaan mukaan kolmanneksitoista vuotuiseksi juhlapäiväksi. Luku 13 on Argenvalissa erityisen onnekas luku, ja karkauspäivä on ilon ja onnen juhla.

Karkausvuosi on kolmen vuoden välein, paitsi kun vuosisadan luku on kolmella jaollinen. Ts. esim. vuosi 5400 ei ollut karkausvuosi.

''Orvandolin'' ihmiset, ja muut lajit, elävät vuosissa mitaten noin kaksi kertaa kauemmin kuin useimpien muiden fantasiamaailmojen asukkaat. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ''Orvandolin'' lajit ovat – kenties elämälle suotuisten olosuhteiden takia – noin 13 % meidän maailmamme älyllisiä olentoja pitkäikäisempiä.
===Vuorokauden jaksot===
Useimmat kulttuurit katsovat päivän päättyvän hieman auringonlaskun jälkeen, kun on pimeää, ja siitä hetkestä alkaa myös uusi päivä. ''Argenvalissa'' päivä jaetaan yleensä kahteentoista jaksoon. Ensimmäinen jakso meikäläisessä 24 tunnin vuorokaudessa alkaisi noin klo 18 ja kukin jakso kestäisi noin kaksi tuntia.
==Mitat==
SI-järjestelmää ei tietysti tunneta.

''Argenvalin'' maili on sattumalta tasan 1609,344 metriä. Pituusmittoja pienimmästä suurimpaan ovat milli (½ linjaa, 1,27 mm), linja (1/10 tuumaa), tuuma (1/12 jalkaa), kämmen (¼ jalkaa), vaaksa (½ kyynärää), kortteli (½ jalkaa), jalka (30,48 cm), kyynärä (1 ½ jalkaa), askelpari l. syli (6 jalkaa, 1/880 mailia), vakomitta (1/8 mailia), maili (5280 jalkaa), peninkulma (noin 7 mailia), päivämatka (noin 2 peninkulmaa). Pituus- ja leveysasteet ovat maapalloa pienemmät, koska planeettakin on pienempi.

Tilavuusmittoja ovat mm. jumpru, kortteli, tuoppi, kannu, kappa, vakka, nelikko, tynnyri ja lästi (12 tynnyriä).
Painomittojen perusta on naula. Koska planeetan painovoima on pienempi, on naulankin paino hiukan pienempi kuin meillä. Kun naulan paino maapallolla on 453,59237 grammaa, ''Orvandolissa'' se painaa noin 412 grammaa. Käytännössä voit olettaa esim. kantokyvyn nauloina käyttämiesi pelisääntöjen mukaan, aivan kuin kyse olisi meidän nauloistamme (pound, lb.) tai kiloista.

Muita painomittoja ovat graani (1/7000 naulaa), rupuli (1/350 naulaa), dramma (60 graania, 6/700 naulaa), unssi (1/16 naulaa), leiviskä (20 naulaa), sentneri (100 naulaa), kippunta (400 naulaa) ja tonni (2000 naulaa).

==Rahat==
Eri valtiot lyövät omia kolikoitaan. Kolmen merkittävimmän ''Argenvalin'' maan: [[Loredan]]in kuningaskunnan, [[Valadar]]in liiton ja [[Saravan]]in ruhtinaskunnan rahat ovat pitkälti vaihtokelpoisia keskenään.

Yksinkertaisuuden vuoksi käytetään L&L:n tavanomaisia rahoja, ks. [[Kolikot]].

Näiden lisäksi isompia rahamääriä voidaan siirtää kultatankoina. Yksi valtion leimaama kultatanko on arvoltaan 100 kr ja se painaa 3 kg.

Pankkiirien killat toimivat suurimmissa kaupungeissa. Varakkaiden asiakkaiden ei tarvitse kuljettaa matkoillaan mukana suurta kassaa. He voivat pankkitunnuksellaan (loihdittu henkilökohtainen sinetti) nostaa ja tallettaa rahaa pankkikillan konttoreissa. Kolmella suurimmalla valtiolla on kullakin oma pankkiirien kilta ja niillä on keskinäiset sopimukset yhteistoiminnasta.

Tynnyrillinen (165 litraa) vehnää on arvoltaan noin 8 kr.

===Turkisraha===
''Morannirin'' pohjoispuolella, barbaarien mailla, turkiksia voi käyttää rahana.
* Yksi harmaanahkakiihtelys (40 oravan talviturkkia) on arvoltaan suunnilleen 8 kr.
* Karhun turkki on 3 kiihtelyksen arvoinen, eli noin 24 kr.
* Tuliketun turkki on arvoltaan 10 kiihtelystä, eli noin 80 kr. Tulikettu elää metsien kätköissä, ja on hyvin arka ja ovela välttämään metsästäjiä. Tulikettu on päivisin musta, mutta yöllä se säihkyy tulta.

[[Luokka:Argenval]]
{{sanasto}}