Ero sivun ”Kääpiökieli (Argenval)” versioiden välillä
Np (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: <h1>Kääpiökielen sanasto ja kielioppi</h1><p class="lead">Morannirin vuorilta Karandorin saleihin — sata yleistä sanaa ja pelikäyttöön sopiva yksinkertainen kielioppi.</p><p>Sanasto seuraa <a href="https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2014/02/100-very-common-finnish-words.html">Random Finnish Lesson -sivun sanalistaa</a>. Kääpiökielen vastineet ja kielioppi ovat tätä roolipelimaailmaa varten luotu ehdotus. Monimerkityksisille suomen sanoille on tarvittaessa... |
Np (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
<h1>Kääpiökielen sanasto ja kielioppi</h1><p class="lead">Morannirin vuorilta Karandorin saleihin — sata yleistä sanaa ja pelikäyttöön sopiva yksinkertainen kielioppi.</p><p>Sanasto seuraa <a href="https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2014/02/100-very-common-finnish-words.html">Random Finnish Lesson -sivun sanalistaa</a>. Kääpiökielen vastineet ja kielioppi ovat tätä roolipelimaailmaa varten luotu ehdotus. Monimerkityksisille suomen sanoille on tarvittaessa erilliset vastineet.</p> | <h1>Kääpiökielen sanasto ja kielioppi</h1><p class="lead">Morannirin vuorilta Karandorin saleihin — sata yleistä sanaa ja pelikäyttöön sopiva yksinkertainen kielioppi.</p><p>Sanasto seuraa <a href="https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2014/02/100-very-common-finnish-words.html">Random Finnish Lesson -sivun sanalistaa</a>. Kääpiökielen vastineet ja kielioppi ovat tätä roolipelimaailmaa varten luotu ehdotus. Monimerkityksisille suomen sanoille on tarvittaessa erilliset vastineet.</p> | ||
{|class="wikitable sortable" | |||
! # !! Suomeksi !! Kääpiökielellä | ! # !! Suomeksi !! Kääpiökielellä | ||
|- | |- | ||
| Rivi 201: | Rivi 203: | ||
|- | |- | ||
| 100 || älä || nek | | 100 || älä || nek | ||
|} | |} | ||
<h2>Paikannimien merkitykset</h2> | |||
<p>Kielen sointia hallitsevat r, n, d, k sekä yhdistelmät bh, dh, kh ja zh. Sanat ovat lyhyitä, mutta yhdyssanoista syntyy pitkiä paikannimiä.</p> | |||
{|class="wikitable sortable" | |||
! Nimi !! Osat !! Merkitys | ! Nimi !! Osat !! Merkitys | ||
|- | |- | ||
| Rivi 211: | Rivi 217: | ||
|- | |- | ||
| Bhor Darahl || bhor = tila, sali; dar = päivä; ahl = valo || Päivänvalon sali | | Bhor Darahl || bhor = tila, sali; dar = päivä; ahl = valo || Päivänvalon sali | ||
|} | |} | ||
<p>Nimien juurista syntyy myös arkisia sanoja:</p><ul><li><b>mor → moran</b>, paljon: merkityksen taustalla on suuri määrä.</li><li><b>thur + kar → thurkar</b>, kello: "aikaesine".</li><li><b>ahl + kar → ahlkar</b>, kuva: "valoesine".</li><li><b>dar + thur → darthur</b>, vuosi: "päivien aika", vuoden kierron vakiintunut nimitys.</li><li><b>darahl</b>, oikea: alun perin "päivänvalo", kuvaannollisesti selvä ja tosi.</li><li><b>mal → malun</b>, pitää jostakin: nähdä jokin hyvänä.</li></ul><h2>Hyvin yksinkertainen kielioppi</h2><h3>1. Perusmuoto ja monikko</h3><p>Substantiivin perusmuoto on yksikkö. Monikon pääte on aina <b>-ir</b>, joka lisätään koko sanaan. Äänteenmuutoksia ei ole.</p> | |||
{|class="wikitable sortable" | |||
! Suomeksi !! Yksikkö !! Monikko | ! Suomeksi !! Yksikkö !! Monikko | ||
|- | |- | ||
| Rivi 225: | Rivi 234: | ||
|- | |- | ||
| sali || bhor || bhorir | | sali || bhor || bhorir | ||
|} | |} | ||
<p>Adjektiivi tulee ennen substantiivia eikä taivu: <b>mal narn</b> = hyvä kaupunki, <b>mal narnir</b> = hyvät kaupungit. <b>Mor annir</b> tarkoittaa valtavia vuoria; paikannimessä sanat kirjoitetaan yhteen: <b>Morannir</b>.</p><p>Pronomineissa käytetään samaa monikkopäätettä: <b>tir → tirir</b>, tämä → nämä; <b>sha → shair</b>, joka → jotka. Pikkusanat, kuten ja, mutta ja nyt, eivät taivu.</p><h3>2. Verbien perusmuoto ja imperfekti</h3><p>Kaikkien verbien perusmuodon pääte on <b>-un</b>. Imperfekti muodostetaan vaihtamalla <b>-un → -ad</b>. Sama muoto käy kaikille persoonille ja molemmille luvuille.</p> | |||
{|class="wikitable sortable" | |||
! Suomeksi !! Perusmuoto !! Imperfekti | ! Suomeksi !! Perusmuoto !! Imperfekti | ||
|- | |- | ||
| Rivi 247: | Rivi 259: | ||
|- | |- | ||
| voida → pystyi || balun || balad | | voida → pystyi || balun || balad | ||
|} | |} | ||
<p>Nykyhetken lauseissa käytetään pelkkää vartaloa: <b>er</b> = on, <b>gor</b> = menee, <b>kar</b> = tekee. Tekijä ilmaistaan erillisellä sanalla.</p><h3>3. Lausejärjestys</h3><p>Tavallinen järjestys on <b>tekijä – verbi – kohde</b>. Tässä alkuversiossa kohdetta ei taivuteta, vaan sanajärjestys ilmaisee sen tehtävän.</p><ul><li><b>Darn zharad narn.</b> = Mies näki kaupungin.</li><li><b>Dern karad ahlkar.</b> = Nainen teki kuvan.</li><li><b>Narnir erad mal.</b> = Kaupungit olivat hyviä.</li></ul><p>Paikka ilmaistaan sanalla <b>en</b>, joka tarkoittaa "sisällä, jossakin":</p><ul><li><b>Darn er en dir.</b> = Mies on kotona.</li><li><b>Dern erad en Narn Maldir.</b> = Nainen oli Narn Maldirissa.</li></ul><h3>4. Kielto ja käsky</h3><p><b>Nek</b> tulee verbin eteen. Verbi säilyttää aikamuotonsa:</p><ul><li><b>Darn nek gor.</b> = Mies ei mene.</li><li><b>Darn nek gorad.</b> = Mies ei mennyt.</li></ul><p>Käsky on pelkkä verbivartalo. Kieltokäsky muodostetaan lisäämällä <b>nek</b>:</p><ul><li><b>Tor!</b> = Tule!</li><li><b>Nek gor!</b> = Älä mene!</li></ul><h3>5. Yhdyssanat ja nimien järjestys</h3><p>Yhdyssanassa määrite tulee ensin ja pääsana viimeiseksi: <b>mal-dir</b>, hyvä koti; <b>karan-dor</b>, kansan maa. Tavallisesti osat liitetään suoraan yhteen.</p><p>Kaksiosaisissa paikannimissä paikan laji voidaan nostaa alkuun: <b>Narn Maldir</b> on "kaupunki nimeltä Hyväkoti" ja <b>Bhor Darahl</b> "sali nimeltä Päivänvalo". Näin alkuperäiset nimet säilyvät sellaisinaan ja noudattavat yhteistä nimenantotapaa.</p> | |||
{{Argenval}} | |||
Versio 7. marraskuuta 2026 kello 06.12
Kääpiökielen sanasto ja kielioppi
Morannirin vuorilta Karandorin saleihin — sata yleistä sanaa ja pelikäyttöön sopiva yksinkertainen kielioppi.
Sanasto seuraa <a href="https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2014/02/100-very-common-finnish-words.html">Random Finnish Lesson -sivun sanalistaa</a>. Kääpiökielen vastineet ja kielioppi ovat tätä roolipelimaailmaa varten luotu ehdotus. Monimerkityksisille suomen sanoille on tarvittaessa erilliset vastineet.
| # | Suomeksi | Kääpiökielellä |
|---|---|---|
| 1 | aika | thur (ajanjakso); grom (melko) |
| 2 | aina | althur |
| 3 | antaa | barun |
| 4 | asia | kar |
| 5 | ehkä | vel |
| 6 | ei koskaan | nek thur |
| 7 | ei kukaan | nek an |
| 8 | ei mikään | nek kar |
| 9 | eli | ed |
| 10 | ennen | arn |
| 11 | ensi | ven |
| 12 | ensin | arnak |
| 13 | eri | drek |
| 14 | että | eth |
| 15 | heti | thurak |
| 16 | huono | gral |
| 17 | hyvä | mal |
| 18 | itse | dur |
| 19 | ja | ar |
| 20 | jo | orn |
| 21 | joka | sha (relatiivisana); al (jokainen) |
| 22 | joku | an |
| 23 | jopa | garh |
| 24 | jos | esh |
| 25 | joskus | anthur |
| 26 | jossa | en sha |
| 27 | joten | ethar |
| 28 | jotka | shair |
| 29 | jälkeen | urn |
| 30 | kaikki | alir |
| 31 | kaupunki | narn |
| 32 | kanssa | bor |
| 33 | kello | thurkar |
| 34 | kertoa | narrun |
| 35 | koko | al |
| 36 | koska | keth (syy); khathur (milloin?) |
| 37 | koti | dir |
| 38 | kuin | dan |
| 39 | kuinka | khar |
| 40 | kuitenkin | dovar |
| 41 | kun | thar |
| 42 | kuva | ahlkar |
| 43 | kyllä | mar |
| 44 | käydä | varun |
| 45 | maa | dor |
| 46 | mennä | gorun |
| 47 | mies | darn |
| 48 | mikä | kha |
| 49 | miksi | khaketh |
| 50 | miten | khar |
| 51 | monta | gan |
| 52 | mukaan | bor (seuraksi); rad (jonkin mukaisesti) |
| 53 | mutta | do |
| 54 | muu | dren |
| 55 | myös | ara |
| 56 | nainen | dern |
| 57 | niin | tha |
| 58 | noin | tho (tuolla tavalla); grom (suunnilleen) |
| 59 | nyt | nur |
| 60 | nähdä | zharun |
| 61 | näin | thi (tällä tavalla); zharad (näin jotakin) |
| 62 | nämä | tirir |
| 63 | oikea | darahl |
| 64 | olla | erun |
| 65 | paitsi | neth |
| 66 | paljon | moran |
| 67 | pitää | dharun (säilyttää); malun (pitää jostakin); tharun (täytyä) |
| 68 | pois | gur |
| 69 | puoli | thal (puolikas); bren (sivu) |
| 70 | päivä | dar |
| 71 | saada | grun |
| 72 | sama | dem |
| 73 | sanoa | radun |
| 74 | se | ta |
| 75 | siellä | en tor |
| 76 | siinä | en ta |
| 77 | silloin | tathur |
| 78 | sillä | keth (koska) |
| 79 | sitten | urn (sen jälkeen); eshtha (siinä tapauksessa); arn (aikaa sitten) |
| 80 | taas | ren |
| 81 | tai | or |
| 82 | takaisin | guren |
| 83 | tehdä | karun |
| 84 | tila | bhor |
| 85 | tuo | tor |
| 86 | tulla | torun |
| 87 | tämä | tir |
| 88 | tässä | en tir |
| 89 | vaan | dok |
| 90 | vai | ork |
| 91 | vaikka | dosh (vaikkakin); karn (esimerkiksi) |
| 92 | vain | nak |
| 93 | vielä | nar |
| 94 | viime | uld |
| 95 | voida | balun |
| 96 | vuosi | darthur |
| 97 | vähän | min |
| 98 | väärä | nardar |
| 99 | yli | barh |
| 100 | älä | nek |
Paikannimien merkitykset
Kielen sointia hallitsevat r, n, d, k sekä yhdistelmät bh, dh, kh ja zh. Sanat ovat lyhyitä, mutta yhdyssanoista syntyy pitkiä paikannimiä.
| Nimi | Osat | Merkitys |
|---|---|---|
| Morannir | mor = valtava; ann = vuori; -ir = monikko | Valtavat vuoret |
| Narn Maldir | narn = kaupunki; mal = hyvä; dir = koti | Hyvän kodin kaupunki |
| Karandor | karan = kansa; dor = maa | Kansan maa, kääpiöiden oman valtakunnan nimi |
| Bhor Darahl | bhor = tila, sali; dar = päivä; ahl = valo | Päivänvalon sali |
Nimien juurista syntyy myös arkisia sanoja:
- mor → moran, paljon: merkityksen taustalla on suuri määrä.
- thur + kar → thurkar, kello: "aikaesine".
- ahl + kar → ahlkar, kuva: "valoesine".
- dar + thur → darthur, vuosi: "päivien aika", vuoden kierron vakiintunut nimitys.
- darahl, oikea: alun perin "päivänvalo", kuvaannollisesti selvä ja tosi.
- mal → malun, pitää jostakin: nähdä jokin hyvänä.
Hyvin yksinkertainen kielioppi
1. Perusmuoto ja monikko
Substantiivin perusmuoto on yksikkö. Monikon pääte on aina -ir, joka lisätään koko sanaan. Äänteenmuutoksia ei ole.
| Suomeksi | Yksikkö | Monikko |
|---|---|---|
| kaupunki | narn | narnir |
| koti | dir | dirigir |
| maa | dor | dorir |
| vuori | ann | annir |
| päivä | dar | darir |
| sali | bhor | bhorir |
Adjektiivi tulee ennen substantiivia eikä taivu: mal narn = hyvä kaupunki, mal narnir = hyvät kaupungit. Mor annir tarkoittaa valtavia vuoria; paikannimessä sanat kirjoitetaan yhteen: Morannir.
Pronomineissa käytetään samaa monikkopäätettä: tir → tirir, tämä → nämä; sha → shair, joka → jotka. Pikkusanat, kuten ja, mutta ja nyt, eivät taivu.
2. Verbien perusmuoto ja imperfekti
Kaikkien verbien perusmuodon pääte on -un. Imperfekti muodostetaan vaihtamalla -un → -ad. Sama muoto käy kaikille persoonille ja molemmille luvuille.
| Suomeksi | Perusmuoto | Imperfekti |
|---|---|---|
| antaa → antoi | barun | barad |
| kertoa → kertoi | narrun | narrad |
| mennä → meni | gorun | gorad |
| nähdä → näki | zharun | zharad |
| olla → oli | erun | erad |
| saada → sai | grun | grad |
| sanoa → sanoi | radun | radad |
| tehdä → teki | karun | karad |
| tulla → tuli | torun | torad |
| voida → pystyi | balun | balad |
Nykyhetken lauseissa käytetään pelkkää vartaloa: er = on, gor = menee, kar = tekee. Tekijä ilmaistaan erillisellä sanalla.
3. Lausejärjestys
Tavallinen järjestys on tekijä – verbi – kohde. Tässä alkuversiossa kohdetta ei taivuteta, vaan sanajärjestys ilmaisee sen tehtävän.
- Darn zharad narn. = Mies näki kaupungin.
- Dern karad ahlkar. = Nainen teki kuvan.
- Narnir erad mal. = Kaupungit olivat hyviä.
Paikka ilmaistaan sanalla en, joka tarkoittaa "sisällä, jossakin":
- Darn er en dir. = Mies on kotona.
- Dern erad en Narn Maldir. = Nainen oli Narn Maldirissa.
4. Kielto ja käsky
Nek tulee verbin eteen. Verbi säilyttää aikamuotonsa:
- Darn nek gor. = Mies ei mene.
- Darn nek gorad. = Mies ei mennyt.
Käsky on pelkkä verbivartalo. Kieltokäsky muodostetaan lisäämällä nek:
- Tor! = Tule!
- Nek gor! = Älä mene!
5. Yhdyssanat ja nimien järjestys
Yhdyssanassa määrite tulee ensin ja pääsana viimeiseksi: mal-dir, hyvä koti; karan-dor, kansan maa. Tavallisesti osat liitetään suoraan yhteen.
Kaksiosaisissa paikannimissä paikan laji voidaan nostaa alkuun: Narn Maldir on "kaupunki nimeltä Hyväkoti" ja Bhor Darahl "sali nimeltä Päivänvalo". Näin alkuperäiset nimet säilyvät sellaisinaan ja noudattavat yhteistä nimenantotapaa.