Aavikkohaltia

Aavikkohaltia Caya Yalibbar, kuva © T. Gorgonius

Tämä sivu on keskeneräinen! Aavikon haltiat noudattavat paimentolaisten elämäntapaa. He paimentavat hevosia, karjaa ja vuohia autiomaan poikki keitaalta toiselle, nukkuvat päivällä ja työskentelevät tai matkustavat yöllä. Heidän vaelluksensa vie heidät moniin paikkoihin ja saa heidät kosketuksiin monien kulttuurien kanssa. Tämän seurauksena he ovat yleensä tervetulleita kaikkialle, tuoden eksoottisia kauppatavaroita. Aavikkohaltioiden laulu, soitto, tanssi ja tarinat, kuten vanhat aavikon sadut, ovat myös arvostettuja.

Persoonallisuus: Aavikkohaltioiden jäsenet ovat yleensä melko ystävällisiä, vaikka päiväsaikaan he saattavat vaikuttaa töykeiltä, kun he kiirehtivät asioimaan ja pois ahdistavasta kuumuudesta. Yöllä he kuitenkin tervehtivät lämpimästi ja tarjoavat ruokaa ja juomaa kaikille leirille sattuville matkailijoille. Vastineeksi muukalainen tarjoaa juttuseuraa ja uutisia maailmalta.

Fyysinen kuvaus: Aavikkohaltia on yleensä rakenteeltaan kestävämpi kuin monet muut haltiat. Pronssinen iho ja tummat hiukset ovat tyypillisiä sopeutumia paahteeseen. Syytä ei tiedetä, mutta aavikkohaltioilla epätavallinen silmien väri on tyypillinen: sinertävän violetti, tumma syaani, vaaleanpunainen, tummankeltainen tai oranssi.

Aavikkohaltioiden suosimat vaatteet ovat yleensä väljiä ja kevyitä, ja niitä käytetään juuri sen verran, että ne pitävät kuumuuden poissa päivällä ja viilentämisen yöllä. Useimmat aavikon eläimet käyttävät päähineet, jotka eivät vain suojaa niitä auringolta, vaan tarjoavat myös lämpöä kylminä aavikon öinä.

'Suhteet:' Useimmat aavikon asukkaat eivät ole valinnaisia kauppakumppaneiden suhteen, mutta monet jakavat lajinsa ennakkoluulot. Useimmat jakavat vastenmielisyyden kärmäläisiä ja peikkoja kohtaan.

Vakaumus: Aavikkohaltiat ovat tavallisesti neutraaleja. Lailla ja kaaoksella ei ole ankarissa oloissa paljon merkitystä. Paha kansa huomaa pian olevansa vailla ystäviä, mikä on ankarissa oloissa kohtalokasta. Ja ne, jotka asettavat hyvyyden muun edelle, joutuvat vaikeuksiin yrittäessään auttaa kaikkia. Jotta voisi auttaa muita, on ensin huolehdittava omasta ja oman heimon tarpeista.

Maat: Useimmat aavikon asukkaat, kuten aavikkohaltiat, ovat paimentolaisia, jotka vaeltavat asutuksesta toiseen etsiessään tärkeitä tarvikkeita. Näin ollen heillä ei ole omia todellisia maita. Eräille toisille lajeille, etenkin autiomaan kääpiöille, tyypillistä on vallata jonkin keitaan omaksi alueekseen ja viljelevät siellä taateleita ja monenlaisia muita kasveja. He antavat yleensä vettä köyhille janoisille, mutta ne, joilla on varaa, joutuvat maksamaan siitä. Karavaanit ovat tervetulleita pysähtymään keitaan karavaaniseraljiin. Kääpiöt itse kaivavat asumuksensa kallioon ja nauttivat viileydestä. Siksi heille mieluisia keitaita on harvassa: paikkoja, joissa on sekä isoja kallioita että lähde.

'Uskonto: Aavikon haltiat kunnioittavat haltioiden jumalia, mutta jotkut ovat tulijumalten, kuten Kossuth seuraajia, ja muutamat palvovat Mulhorandin jumalia.

Seikkailijat: Seikkailijaksi ryhtynyt aavikkohaltia on usein nuori, joka haluaa nähdä muutakin maailmaa kuin hiekkadyynejä, taatelipalmuja ja paimentolaiselämää. On harvinaista, mutta hyväksyttyä, lähteä pitkälle matkalle ja palata sitten viisaana vakiintumaan heimonsa pariin. Tällaisia palaajia jopa arvostetaan kokemustensa takia, varsinkin jos hänellä on paljon jännittäviä tarinoita kerrottavanaan. Jotkut ovat hylkiöitä, jotka ovat rikoksen tai muun syyn takia karkotettu heimostaan. He eivät yleensä voi palata koskaan kotiinsa.

Nimet: Kun haltia julistaa itsensä aikuiseksi, yleensä jonkin aikaa sadanen syntymäpäivänsä jälkeen, hän valitsee myös nimen. Ne, jotka tunsivat hänet nuorena, voivat yhä kutsua tai olla kutsumatta häntä hänen "lapsennimellään". Sukunimet ovat tavallisten haltioiden sanojen yhdistelmiä. Jotkut haltiat, jotka oleilevat ihmisten kanssa, kääntävät sukunimensä yleiskielelle, kun taas toiset käyttävät haltiakielistä versiota. Faerûnin aavikkohaltiat käyttävät myös perinteisesti joitain zakharalaisia nimiä; heidän legendansa kertovat, että he asuivat alun perin Al-Quadimissa.

Miesten nimiä: Aladif, Esil-Galas, Fanduil, Glednduil, Nazailmir, Suhanduil, Thurion, Yousain, Wa'jadril.

Naisten nimiä: Caya, Faylindi, Hilmandra Malayla, Raheeda, Safdia, Thuelia.

Sukunimiä: Aegnar, El-Fylad, Haladil, Mubarel, Rabanin, Saythamvar, Tallond, Yalibbar.