Ero sivun ”Kääpiökieli (Argenval)” versioiden välillä
Np (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
Np (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
<h1>Kääpiökielen sanasto ja kielioppi</h1><p class="lead">Morannirin vuorilta Karandorin saleihin — sata yleistä sanaa ja pelikäyttöön sopiva yksinkertainen kielioppi.</p><p>Sanasto seuraa | <h1>Kääpiökielen sanasto ja kielioppi</h1><p class="lead">Morannirin vuorilta Karandorin saleihin — sata yleistä sanaa ja pelikäyttöön sopiva yksinkertainen kielioppi.</p> | ||
<p>Sanasto seuraa [https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2014/02/100-very-common-finnish-words.html Random Finnish Lesson -sivun sanalistaa]. Kääpiökielen vastineet ja kielioppi ovat tätä roolipelimaailmaa varten luotu ehdotus. Monimerkityksisille suomen sanoille on tarvittaessa erilliset vastineet.</p> | |||
{|class="wikitable sortable" | {|class="wikitable sortable" | ||
Versio 7. marraskuuta 2026 kello 06.13
Kääpiökielen sanasto ja kielioppi
Morannirin vuorilta Karandorin saleihin — sata yleistä sanaa ja pelikäyttöön sopiva yksinkertainen kielioppi.
Sanasto seuraa Random Finnish Lesson -sivun sanalistaa. Kääpiökielen vastineet ja kielioppi ovat tätä roolipelimaailmaa varten luotu ehdotus. Monimerkityksisille suomen sanoille on tarvittaessa erilliset vastineet.
| # | Suomeksi | Kääpiökielellä |
|---|---|---|
| 1 | aika | thur (ajanjakso); grom (melko) |
| 2 | aina | althur |
| 3 | antaa | barun |
| 4 | asia | kar |
| 5 | ehkä | vel |
| 6 | ei koskaan | nek thur |
| 7 | ei kukaan | nek an |
| 8 | ei mikään | nek kar |
| 9 | eli | ed |
| 10 | ennen | arn |
| 11 | ensi | ven |
| 12 | ensin | arnak |
| 13 | eri | drek |
| 14 | että | eth |
| 15 | heti | thurak |
| 16 | huono | gral |
| 17 | hyvä | mal |
| 18 | itse | dur |
| 19 | ja | ar |
| 20 | jo | orn |
| 21 | joka | sha (relatiivisana); al (jokainen) |
| 22 | joku | an |
| 23 | jopa | garh |
| 24 | jos | esh |
| 25 | joskus | anthur |
| 26 | jossa | en sha |
| 27 | joten | ethar |
| 28 | jotka | shair |
| 29 | jälkeen | urn |
| 30 | kaikki | alir |
| 31 | kaupunki | narn |
| 32 | kanssa | bor |
| 33 | kello | thurkar |
| 34 | kertoa | narrun |
| 35 | koko | al |
| 36 | koska | keth (syy); khathur (milloin?) |
| 37 | koti | dir |
| 38 | kuin | dan |
| 39 | kuinka | khar |
| 40 | kuitenkin | dovar |
| 41 | kun | thar |
| 42 | kuva | ahlkar |
| 43 | kyllä | mar |
| 44 | käydä | varun |
| 45 | maa | dor |
| 46 | mennä | gorun |
| 47 | mies | darn |
| 48 | mikä | kha |
| 49 | miksi | khaketh |
| 50 | miten | khar |
| 51 | monta | gan |
| 52 | mukaan | bor (seuraksi); rad (jonkin mukaisesti) |
| 53 | mutta | do |
| 54 | muu | dren |
| 55 | myös | ara |
| 56 | nainen | dern |
| 57 | niin | tha |
| 58 | noin | tho (tuolla tavalla); grom (suunnilleen) |
| 59 | nyt | nur |
| 60 | nähdä | zharun |
| 61 | näin | thi (tällä tavalla); zharad (näin jotakin) |
| 62 | nämä | tirir |
| 63 | oikea | darahl |
| 64 | olla | erun |
| 65 | paitsi | neth |
| 66 | paljon | moran |
| 67 | pitää | dharun (säilyttää); malun (pitää jostakin); tharun (täytyä) |
| 68 | pois | gur |
| 69 | puoli | thal (puolikas); bren (sivu) |
| 70 | päivä | dar |
| 71 | saada | grun |
| 72 | sama | dem |
| 73 | sanoa | radun |
| 74 | se | ta |
| 75 | siellä | en tor |
| 76 | siinä | en ta |
| 77 | silloin | tathur |
| 78 | sillä | keth (koska) |
| 79 | sitten | urn (sen jälkeen); eshtha (siinä tapauksessa); arn (aikaa sitten) |
| 80 | taas | ren |
| 81 | tai | or |
| 82 | takaisin | guren |
| 83 | tehdä | karun |
| 84 | tila | bhor |
| 85 | tuo | tor |
| 86 | tulla | torun |
| 87 | tämä | tir |
| 88 | tässä | en tir |
| 89 | vaan | dok |
| 90 | vai | ork |
| 91 | vaikka | dosh (vaikkakin); karn (esimerkiksi) |
| 92 | vain | nak |
| 93 | vielä | nar |
| 94 | viime | uld |
| 95 | voida | balun |
| 96 | vuosi | darthur |
| 97 | vähän | min |
| 98 | väärä | nardar |
| 99 | yli | barh |
| 100 | älä | nek |
Paikannimien merkitykset
Kielen sointia hallitsevat r, n, d, k sekä yhdistelmät bh, dh, kh ja zh. Sanat ovat lyhyitä, mutta yhdyssanoista syntyy pitkiä paikannimiä.
| Nimi | Osat | Merkitys |
|---|---|---|
| Morannir | mor = valtava; ann = vuori; -ir = monikko | Valtavat vuoret |
| Narn Maldir | narn = kaupunki; mal = hyvä; dir = koti | Hyvän kodin kaupunki |
| Karandor | karan = kansa; dor = maa | Kansan maa, kääpiöiden oman valtakunnan nimi |
| Bhor Darahl | bhor = tila, sali; dar = päivä; ahl = valo | Päivänvalon sali |
Nimien juurista syntyy myös arkisia sanoja:
- mor → moran, paljon: merkityksen taustalla on suuri määrä.
- thur + kar → thurkar, kello: "aikaesine".
- ahl + kar → ahlkar, kuva: "valoesine".
- dar + thur → darthur, vuosi: "päivien aika", vuoden kierron vakiintunut nimitys.
- darahl, oikea: alun perin "päivänvalo", kuvaannollisesti selvä ja tosi.
- mal → malun, pitää jostakin: nähdä jokin hyvänä.
Hyvin yksinkertainen kielioppi
1. Perusmuoto ja monikko
Substantiivin perusmuoto on yksikkö. Monikon pääte on aina -ir, joka lisätään koko sanaan. Äänteenmuutoksia ei ole.
| Suomeksi | Yksikkö | Monikko |
|---|---|---|
| kaupunki | narn | narnir |
| koti | dir | dirigir |
| maa | dor | dorir |
| vuori | ann | annir |
| päivä | dar | darir |
| sali | bhor | bhorir |
Adjektiivi tulee ennen substantiivia eikä taivu: mal narn = hyvä kaupunki, mal narnir = hyvät kaupungit. Mor annir tarkoittaa valtavia vuoria; paikannimessä sanat kirjoitetaan yhteen: Morannir.
Pronomineissa käytetään samaa monikkopäätettä: tir → tirir, tämä → nämä; sha → shair, joka → jotka. Pikkusanat, kuten ja, mutta ja nyt, eivät taivu.
2. Verbien perusmuoto ja imperfekti
Kaikkien verbien perusmuodon pääte on -un. Imperfekti muodostetaan vaihtamalla -un → -ad. Sama muoto käy kaikille persoonille ja molemmille luvuille.
| Suomeksi | Perusmuoto | Imperfekti |
|---|---|---|
| antaa → antoi | barun | barad |
| kertoa → kertoi | narrun | narrad |
| mennä → meni | gorun | gorad |
| nähdä → näki | zharun | zharad |
| olla → oli | erun | erad |
| saada → sai | grun | grad |
| sanoa → sanoi | radun | radad |
| tehdä → teki | karun | karad |
| tulla → tuli | torun | torad |
| voida → pystyi | balun | balad |
Nykyhetken lauseissa käytetään pelkkää vartaloa: er = on, gor = menee, kar = tekee. Tekijä ilmaistaan erillisellä sanalla.
3. Lausejärjestys
Tavallinen järjestys on tekijä – verbi – kohde. Tässä alkuversiossa kohdetta ei taivuteta, vaan sanajärjestys ilmaisee sen tehtävän.
- Darn zharad narn. = Mies näki kaupungin.
- Dern karad ahlkar. = Nainen teki kuvan.
- Narnir erad mal. = Kaupungit olivat hyviä.
Paikka ilmaistaan sanalla en, joka tarkoittaa "sisällä, jossakin":
- Darn er en dir. = Mies on kotona.
- Dern erad en Narn Maldir. = Nainen oli Narn Maldirissa.
4. Kielto ja käsky
Nek tulee verbin eteen. Verbi säilyttää aikamuotonsa:
- Darn nek gor. = Mies ei mene.
- Darn nek gorad. = Mies ei mennyt.
Käsky on pelkkä verbivartalo. Kieltokäsky muodostetaan lisäämällä nek:
- Tor! = Tule!
- Nek gor! = Älä mene!
5. Yhdyssanat ja nimien järjestys
Yhdyssanassa määrite tulee ensin ja pääsana viimeiseksi: mal-dir, hyvä koti; karan-dor, kansan maa. Tavallisesti osat liitetään suoraan yhteen.
Kaksiosaisissa paikannimissä paikan laji voidaan nostaa alkuun: Narn Maldir on "kaupunki nimeltä Hyväkoti" ja Bhor Darahl "sali nimeltä Päivänvalo". Näin alkuperäiset nimet säilyvät sellaisinaan ja noudattavat yhteistä nimenantotapaa.