Kääpiökieli (Argenval)

Lollosta
Versio hetkellä 7. marraskuuta 2026 kello 06.12 – tehnyt Np (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kääpiökielen sanasto ja kielioppi

Morannirin vuorilta Karandorin saleihin — sata yleistä sanaa ja pelikäyttöön sopiva yksinkertainen kielioppi.

Sanasto seuraa <a href="https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2014/02/100-very-common-finnish-words.html">Random Finnish Lesson -sivun sanalistaa</a>. Kääpiökielen vastineet ja kielioppi ovat tätä roolipelimaailmaa varten luotu ehdotus. Monimerkityksisille suomen sanoille on tarvittaessa erilliset vastineet.

# Suomeksi Kääpiökielellä
1 aika thur (ajanjakso); grom (melko)
2 aina althur
3 antaa barun
4 asia kar
5 ehkä vel
6 ei koskaan nek thur
7 ei kukaan nek an
8 ei mikään nek kar
9 eli ed
10 ennen arn
11 ensi ven
12 ensin arnak
13 eri drek
14 että eth
15 heti thurak
16 huono gral
17 hyvä mal
18 itse dur
19 ja ar
20 jo orn
21 joka sha (relatiivisana); al (jokainen)
22 joku an
23 jopa garh
24 jos esh
25 joskus anthur
26 jossa en sha
27 joten ethar
28 jotka shair
29 jälkeen urn
30 kaikki alir
31 kaupunki narn
32 kanssa bor
33 kello thurkar
34 kertoa narrun
35 koko al
36 koska keth (syy); khathur (milloin?)
37 koti dir
38 kuin dan
39 kuinka khar
40 kuitenkin dovar
41 kun thar
42 kuva ahlkar
43 kyllä mar
44 käydä varun
45 maa dor
46 mennä gorun
47 mies darn
48 mikä kha
49 miksi khaketh
50 miten khar
51 monta gan
52 mukaan bor (seuraksi); rad (jonkin mukaisesti)
53 mutta do
54 muu dren
55 myös ara
56 nainen dern
57 niin tha
58 noin tho (tuolla tavalla); grom (suunnilleen)
59 nyt nur
60 nähdä zharun
61 näin thi (tällä tavalla); zharad (näin jotakin)
62 nämä tirir
63 oikea darahl
64 olla erun
65 paitsi neth
66 paljon moran
67 pitää dharun (säilyttää); malun (pitää jostakin); tharun (täytyä)
68 pois gur
69 puoli thal (puolikas); bren (sivu)
70 päivä dar
71 saada grun
72 sama dem
73 sanoa radun
74 se ta
75 siellä en tor
76 siinä en ta
77 silloin tathur
78 sillä keth (koska)
79 sitten urn (sen jälkeen); eshtha (siinä tapauksessa); arn (aikaa sitten)
80 taas ren
81 tai or
82 takaisin guren
83 tehdä karun
84 tila bhor
85 tuo tor
86 tulla torun
87 tämä tir
88 tässä en tir
89 vaan dok
90 vai ork
91 vaikka dosh (vaikkakin); karn (esimerkiksi)
92 vain nak
93 vielä nar
94 viime uld
95 voida balun
96 vuosi darthur
97 vähän min
98 väärä nardar
99 yli barh
100 älä nek

Paikannimien merkitykset

Kielen sointia hallitsevat r, n, d, k sekä yhdistelmät bh, dh, kh ja zh. Sanat ovat lyhyitä, mutta yhdyssanoista syntyy pitkiä paikannimiä.

Nimi Osat Merkitys
Morannir mor = valtava; ann = vuori; -ir = monikko Valtavat vuoret
Narn Maldir narn = kaupunki; mal = hyvä; dir = koti Hyvän kodin kaupunki
Karandor karan = kansa; dor = maa Kansan maa, kääpiöiden oman valtakunnan nimi
Bhor Darahl bhor = tila, sali; dar = päivä; ahl = valo Päivänvalon sali

Nimien juurista syntyy myös arkisia sanoja:

  • mor → moran, paljon: merkityksen taustalla on suuri määrä.
  • thur + kar → thurkar, kello: "aikaesine".
  • ahl + kar → ahlkar, kuva: "valoesine".
  • dar + thur → darthur, vuosi: "päivien aika", vuoden kierron vakiintunut nimitys.
  • darahl, oikea: alun perin "päivänvalo", kuvaannollisesti selvä ja tosi.
  • mal → malun, pitää jostakin: nähdä jokin hyvänä.

Hyvin yksinkertainen kielioppi

1. Perusmuoto ja monikko

Substantiivin perusmuoto on yksikkö. Monikon pääte on aina -ir, joka lisätään koko sanaan. Äänteenmuutoksia ei ole.

Suomeksi Yksikkö Monikko
kaupunki narn narnir
koti dir dirigir
maa dor dorir
vuori ann annir
päivä dar darir
sali bhor bhorir

Adjektiivi tulee ennen substantiivia eikä taivu: mal narn = hyvä kaupunki, mal narnir = hyvät kaupungit. Mor annir tarkoittaa valtavia vuoria; paikannimessä sanat kirjoitetaan yhteen: Morannir.

Pronomineissa käytetään samaa monikkopäätettä: tir → tirir, tämä → nämä; sha → shair, joka → jotka. Pikkusanat, kuten ja, mutta ja nyt, eivät taivu.

2. Verbien perusmuoto ja imperfekti

Kaikkien verbien perusmuodon pääte on -un. Imperfekti muodostetaan vaihtamalla -un → -ad. Sama muoto käy kaikille persoonille ja molemmille luvuille.

Suomeksi Perusmuoto Imperfekti
antaa → antoi barun barad
kertoa → kertoi narrun narrad
mennä → meni gorun gorad
nähdä → näki zharun zharad
olla → oli erun erad
saada → sai grun grad
sanoa → sanoi radun radad
tehdä → teki karun karad
tulla → tuli torun torad
voida → pystyi balun balad

Nykyhetken lauseissa käytetään pelkkää vartaloa: er = on, gor = menee, kar = tekee. Tekijä ilmaistaan erillisellä sanalla.

3. Lausejärjestys

Tavallinen järjestys on tekijä – verbi – kohde. Tässä alkuversiossa kohdetta ei taivuteta, vaan sanajärjestys ilmaisee sen tehtävän.

  • Darn zharad narn. = Mies näki kaupungin.
  • Dern karad ahlkar. = Nainen teki kuvan.
  • Narnir erad mal. = Kaupungit olivat hyviä.

Paikka ilmaistaan sanalla en, joka tarkoittaa "sisällä, jossakin":

  • Darn er en dir. = Mies on kotona.
  • Dern erad en Narn Maldir. = Nainen oli Narn Maldirissa.

4. Kielto ja käsky

Nek tulee verbin eteen. Verbi säilyttää aikamuotonsa:

  • Darn nek gor. = Mies ei mene.
  • Darn nek gorad. = Mies ei mennyt.

Käsky on pelkkä verbivartalo. Kieltokäsky muodostetaan lisäämällä nek:

  • Tor! = Tule!
  • Nek gor! = Älä mene!

5. Yhdyssanat ja nimien järjestys

Yhdyssanassa määrite tulee ensin ja pääsana viimeiseksi: mal-dir, hyvä koti; karan-dor, kansan maa. Tavallisesti osat liitetään suoraan yhteen.

Kaksiosaisissa paikannimissä paikan laji voidaan nostaa alkuun: Narn Maldir on "kaupunki nimeltä Hyväkoti" ja Bhor Darahl "sali nimeltä Päivänvalo". Näin alkuperäiset nimet säilyvät sellaisinaan ja noudattavat yhteistä nimenantotapaa.

←Takaisin Argenval-sivulle