Kääpiökieli (Argenval)
Kääpiökielen sanasto ja kielioppi
Morannirin vuorilta Karandorin saleihin — sata yleistä sanaa ja pelikäyttöön sopiva yksinkertainen kielioppi.
Sanasto seuraa <a href="https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2014/02/100-very-common-finnish-words.html">Random Finnish Lesson -sivun sanalistaa</a>. Kääpiökielen vastineet ja kielioppi ovat tätä roolipelimaailmaa varten luotu ehdotus. Monimerkityksisille suomen sanoille on tarvittaessa erilliset vastineet.
{|class="wikitable sortable"
! # !! Suomeksi !! Kääpiökielellä
|-
| 1 || aika || thur (ajanjakso); grom (melko)
|-
| 2 || aina || althur
|-
| 3 || antaa || barun
|-
| 4 || asia || kar
|-
| 5 || ehkä || vel
|-
| 6 || ei koskaan || nek thur
|-
| 7 || ei kukaan || nek an
|-
| 8 || ei mikään || nek kar
|-
| 9 || eli || ed
|-
| 10 || ennen || arn
|-
| 11 || ensi || ven
|-
| 12 || ensin || arnak
|-
| 13 || eri || drek
|-
| 14 || että || eth
|-
| 15 || heti || thurak
|-
| 16 || huono || gral
|-
| 17 || hyvä || mal
|-
| 18 || itse || dur
|-
| 19 || ja || ar
|-
| 20 || jo || orn
|-
| 21 || joka || sha (relatiivisana); al (jokainen)
|-
| 22 || joku || an
|-
| 23 || jopa || garh
|-
| 24 || jos || esh
|-
| 25 || joskus || anthur
|-
| 26 || jossa || en sha
|-
| 27 || joten || ethar
|-
| 28 || jotka || shair
|-
| 29 || jälkeen || urn
|-
| 30 || kaikki || alir
|-
| 31 || kaupunki || narn
|-
| 32 || kanssa || bor
|-
| 33 || kello || thurkar
|-
| 34 || kertoa || narrun
|-
| 35 || koko || al
|-
| 36 || koska || keth (syy); khathur (milloin?)
|-
| 37 || koti || dir
|-
| 38 || kuin || dan
|-
| 39 || kuinka || khar
|-
| 40 || kuitenkin || dovar
|-
| 41 || kun || thar
|-
| 42 || kuva || ahlkar
|-
| 43 || kyllä || mar
|-
| 44 || käydä || varun
|-
| 45 || maa || dor
|-
| 46 || mennä || gorun
|-
| 47 || mies || darn
|-
| 48 || mikä || kha
|-
| 49 || miksi || khaketh
|-
| 50 || miten || khar
|-
| 51 || monta || gan
|-
| 52 || mukaan || bor (seuraksi); rad (jonkin mukaisesti)
|-
| 53 || mutta || do
|-
| 54 || muu || dren
|-
| 55 || myös || ara
|-
| 56 || nainen || dern
|-
| 57 || niin || tha
|-
| 58 || noin || tho (tuolla tavalla); grom (suunnilleen)
|-
| 59 || nyt || nur
|-
| 60 || nähdä || zharun
|-
| 61 || näin || thi (tällä tavalla); zharad (näin jotakin)
|-
| 62 || nämä || tirir
|-
| 63 || oikea || darahl
|-
| 64 || olla || erun
|-
| 65 || paitsi || neth
|-
| 66 || paljon || moran
|-
| 67 || pitää || dharun (säilyttää); malun (pitää jostakin); tharun (täytyä)
|-
| 68 || pois || gur
|-
| 69 || puoli || thal (puolikas); bren (sivu)
|-
| 70 || päivä || dar
|-
| 71 || saada || grun
|-
| 72 || sama || dem
|-
| 73 || sanoa || radun
|-
| 74 || se || ta
|-
| 75 || siellä || en tor
|-
| 76 || siinä || en ta
|-
| 77 || silloin || tathur
|-
| 78 || sillä || keth (koska)
|-
| 79 || sitten || urn (sen jälkeen); eshtha (siinä tapauksessa); arn (aikaa sitten)
|-
| 80 || taas || ren
|-
| 81 || tai || or
|-
| 82 || takaisin || guren
|-
| 83 || tehdä || karun
|-
| 84 || tila || bhor
|-
| 85 || tuo || tor
|-
| 86 || tulla || torun
|-
| 87 || tämä || tir
|-
| 88 || tässä || en tir
|-
| 89 || vaan || dok
|-
| 90 || vai || ork
|-
| 91 || vaikka || dosh (vaikkakin); karn (esimerkiksi)
|-
| 92 || vain || nak
|-
| 93 || vielä || nar
|-
| 94 || viime || uld
|-
| 95 || voida || balun
|-
| 96 || vuosi || darthur
|-
| 97 || vähän || min
|-
| 98 || väärä || nardar
|-
| 99 || yli || barh
|-
| 100 || älä || nek
|}Paikannimien merkitykset
Kielen sointia hallitsevat r, n, d, k sekä yhdistelmät bh, dh, kh ja zh. Sanat ovat lyhyitä, mutta yhdyssanoista syntyy pitkiä paikannimiä.
{|class="wikitable sortable"
! Nimi !! Osat !! Merkitys
|-
| Morannir || mor = valtava; ann = vuori; -ir = monikko || Valtavat vuoret
|-
| Narn Maldir || narn = kaupunki; mal = hyvä; dir = koti || Hyvän kodin kaupunki
|-
| Karandor || karan = kansa; dor = maa || Kansan maa, kääpiöiden oman valtakunnan nimi
|-
| Bhor Darahl || bhor = tila, sali; dar = päivä; ahl = valo || Päivänvalon sali
|}Nimien juurista syntyy myös arkisia sanoja:
- mor → moran, paljon: merkityksen taustalla on suuri määrä.
- thur + kar → thurkar, kello: "aikaesine".
- ahl + kar → ahlkar, kuva: "valoesine".
- dar + thur → darthur, vuosi: "päivien aika", vuoden kierron vakiintunut nimitys.
- darahl, oikea: alun perin "päivänvalo", kuvaannollisesti selvä ja tosi.
- mal → malun, pitää jostakin: nähdä jokin hyvänä.
Hyvin yksinkertainen kielioppi
1. Perusmuoto ja monikko
Substantiivin perusmuoto on yksikkö. Monikon pääte on aina -ir, joka lisätään koko sanaan. Äänteenmuutoksia ei ole.
{|class="wikitable sortable"
! Suomeksi !! Yksikkö !! Monikko
|-
| kaupunki || narn || narnir
|-
| koti || dir || dirigir
|-
| maa || dor || dorir
|-
| vuori || ann || annir
|-
| päivä || dar || darir
|-
| sali || bhor || bhorir
|}Adjektiivi tulee ennen substantiivia eikä taivu: mal narn = hyvä kaupunki, mal narnir = hyvät kaupungit. Mor annir tarkoittaa valtavia vuoria; paikannimessä sanat kirjoitetaan yhteen: Morannir.
Pronomineissa käytetään samaa monikkopäätettä: tir → tirir, tämä → nämä; sha → shair, joka → jotka. Pikkusanat, kuten ja, mutta ja nyt, eivät taivu.
2. Verbien perusmuoto ja imperfekti
Kaikkien verbien perusmuodon pääte on -un. Imperfekti muodostetaan vaihtamalla -un → -ad. Sama muoto käy kaikille persoonille ja molemmille luvuille.
{|class="wikitable sortable"
! Suomeksi !! Perusmuoto !! Imperfekti
|-
| antaa → antoi || barun || barad
|-
| kertoa → kertoi || narrun || narrad
|-
| mennä → meni || gorun || gorad
|-
| nähdä → näki || zharun || zharad
|-
| olla → oli || erun || erad
|-
| saada → sai || grun || grad
|-
| sanoa → sanoi || radun || radad
|-
| tehdä → teki || karun || karad
|-
| tulla → tuli || torun || torad
|-
| voida → pystyi || balun || balad
|}Nykyhetken lauseissa käytetään pelkkää vartaloa: er = on, gor = menee, kar = tekee. Tekijä ilmaistaan erillisellä sanalla.
3. Lausejärjestys
Tavallinen järjestys on tekijä – verbi – kohde. Tässä alkuversiossa kohdetta ei taivuteta, vaan sanajärjestys ilmaisee sen tehtävän.
- Darn zharad narn. = Mies näki kaupungin.
- Dern karad ahlkar. = Nainen teki kuvan.
- Narnir erad mal. = Kaupungit olivat hyviä.
Paikka ilmaistaan sanalla en, joka tarkoittaa "sisällä, jossakin":
- Darn er en dir. = Mies on kotona.
- Dern erad en Narn Maldir. = Nainen oli Narn Maldirissa.
4. Kielto ja käsky
Nek tulee verbin eteen. Verbi säilyttää aikamuotonsa:
- Darn nek gor. = Mies ei mene.
- Darn nek gorad. = Mies ei mennyt.
Käsky on pelkkä verbivartalo. Kieltokäsky muodostetaan lisäämällä nek:
- Tor! = Tule!
- Nek gor! = Älä mene!
5. Yhdyssanat ja nimien järjestys
Yhdyssanassa määrite tulee ensin ja pääsana viimeiseksi: mal-dir, hyvä koti; karan-dor, kansan maa. Tavallisesti osat liitetään suoraan yhteen.
Kaksiosaisissa paikannimissä paikan laji voidaan nostaa alkuun: Narn Maldir on "kaupunki nimeltä Hyväkoti" ja Bhor Darahl "sali nimeltä Päivänvalo". Näin alkuperäiset nimet säilyvät sellaisinaan ja noudattavat yhteistä nimenantotapaa.