Argenvalin maantiede

Lisenssi: CC-BY-4.0

Valtakunnat

Argenval on suuri, eivätkä suurimmatkaan valtiot hallitse siitä kuin osaa. Orchalin, Valarilin ja Saravanin lisäksi on muita, pienempiä itsenäisiä valtakuntia, joita ei ole vielä merkitty karttaan.

Orchal

• Valtiomuoto: Feodalia
• Pääkaupunki: Marhav
• Vientituotteet: Suola, suolakala, suolaliha, perunat, maissi, villa, kankaat, posliini, paperi, luksustuotteet
• Tuontituotteet: Silkki, kahvi, mausteet, ebenpuu, tiikki ja muu arvopuu, laivat (Saravanista), ... TODO
• Lajit: ihmiset (70%), puolituiset (10%), haltiat (5%), kääpiöt (5%), muut (10%)

Orchal on Argenvalin suurin ja väkirikkain valtakunta, jota sanotaan myös Seitsemän virran maaksi valtakuntaa pohjois-eteläsuunnassa halkovien suurten jokien takia. Jokilaaksot ovat hedelmällisiä ja Valdaraa voi purjehtia ylävirtaan 150 mailin matkan aina Jättiläisputoukselle (Gigascaln Valfal, tai puhekielessä pelkkä Gigascaln) asti.

Orchalin Seitsemän virtaa, lännestä itään päin lueteltuna, ovat Selvar (Savijoki), Morathen (Sotamaja), Lunavar (Hohtojoki), Tirandel (Vetojoki), Veskar (Sorakoski), Gandorel (Jättivirta) ja Orathir (Kaksihaara), joskin viimeisin on kokonaan Duvanvalin alueella. Pisin joki Valdaran jälkeen on Lunavar, ja pääkaupunki Marhav sijaitsee sen suulla, meren rannalla.

Orchalin pohjoisraja kulkee Gladarnad-metsästä mahtavan Aergjal-vuoriston reunaa pitkin. Itäraja on likimain Blainel-järven puolivälissä, ja rajoittuu Eryn Gern-metsään (Pohjoisten haltioiden metsä). Etenkin Eryn Gern -metsän haltiat ovat vihamielisiä, sillä Orchal kaataa metsien tammia laivanrakennusta varten. Gladarnadin suurhaltioiden kanssa on sopimus. Luonnollinen eteläraja on Valdara-virta.

Orchalin etelärannikon ilmasto on lämmin, lämmittävän merivirran ansiosta. Talvella koetaan kyllä joskus pakkasia ja suuriakin lumisateita, mutta yleensä ei muodostu pysyvää lumipeitettä. Suurissa suola-altaissa haihdutetaan lämpimänä vuodenaikana merisuolaa auringon avulla.

Orchalin laajat maat sopivat niin viljelyyn kuin laidunmaiksi. Eniten viljellään perunaa ja maissia. Meressä on kohtalaisesti kalaa, ja Valaril-joen karppi on erityisen kuuluisa herkku. Ks. Ruokakulttuuri.

Valarilin liitto

• Valtiomuoto: Federalia (sovitteleva)
• Pääkaupunki: nimellisesti Morkhram

Valaril-joen eteläpuolella on Valarilin liitto (Valaril Hunnora), useiden kaupunkinen liittouma. Valtaa pitävät kaupunkien kauppakiltojen mestarien muodostama Kultainen kolleegio, joka kokoontuu Morkhramin vapaakaupungissa, likimain keskellä niemimaata, hedelmällisen mustan mullan alueen keskellä.

Liitto hallitsee eteläistä kiertoreittiä Salorian ympäri. Kauppalaivat voivat toki kiertää Torremalin (Myrskymeren) kautta, mutta alueen meri on pahamaineisen myrskyinen kuten nimikin kertoo. Liitto keskittyy mieluiten kaupankäyntiin ja diplomatiaan. Konfliktien tullessa käytetään palkkasotureita, joita Orchalin feodaalinen kuningaskunta halveksuu. Liitto on vahva vastapaino Orchalille.

Liiton alueella on vähän laivanrakennukseen sopivaa puuta joten nämä kansat ole suuria merenkävijöitä.

Valtioiden väliset suhteet ovat kohtalaisen hyvät, mutta asenteet ovat ristiriitaiset. Liitto pitää Orchalia tyranniana. Orchalissa kauppiaat ja porvarit ovat puolestaan jopa talonpoikien alapuolella, sillä rahan himo on kunniaton motiivi. Toisaalta, kaupankäynti on välttämätön paha. Tuontituotteet kaukaa idästä – mausteet, silkki jne. - ovat erittäin haluttuja.

Lyonesse

Niemimaalla sijaitseva Lyonesse oli aiemmin Valarilin liiton jäsen, mutta erosi liitosta vuonna TODO.

(TODO)

• Valtiomuoto: ?
• Pääkaupunki: Lyonval

Saravanin ruhtinaskunnat

Vuorijonosta kaakkoon on niemimaa, jota hallitsevat Saravanin ruhtinaskunnat. Se on löyhä ruhtinaskuntien liitto. Noin 100 kertaa 100 mailin kokoinen merenlahti Saravanin niemimaan ja Arisanin välissä, Pescolan, on kalaisa, ja kalastusaluksista sai alkunsa saravanilaisten merenkäynti. Saravanilaiset tutkimusmatkailijat ovat purjehtineet kaikkiin ilmansuuntiin ja löytäneet monia uusia maita.

• Valtiomuoto: Plutokratia
• Pääkaupunki: Ei varsinaista pääkaupunkia

Vargjal

Argenvalin suuren laakson itärajalla on noin 380 mailia pitkä, likimain pohjois-eteläsuuntainen vuorijono, Vargjal (kirjaimelliseseti "Vuorijono"). Se on tunnettu erityisesti örkkien ja peikkojen valtakuntana. Ne ovat iäti sodassa Salorian mäkikääpiöiden valtakunnan kanssa. Uudisasukkaat etenevät hiljalleen aina lähemmäs vuoria, ja örkit tekevät ryöstö- ja tuhoamisretkiä maatiloille. Liitto lupaa kuitenkin kolmen vuoden verovapauden niille, jotka perustavat uudistilan, ja yrittäjiä riittää.

• Valtiomuoto: Monarkia (kääpiöt), paikallisia autokratioita (örkit)
• Pääkaupunki: Bhor Darahl (kääpiöt)

Duvanval

• Valtiomuoto: Arkkiherttuakunta
• Pääkaupunki: Duvanval
• Vientituotteet: Vilja, juurekset, vihannekset, omenat, kirsikat
• Tuontituotteet: Riisi, suola, villa, kankaat
• Lajit: ihmiset (85%), muut (15%)

"Kaksoisvirranmaa", jonka läpi virtaa kaksihaarainen Orathir-joki. Orchalin suojeluksessa oleva itsenäinen vasallivaltio.

Hedelmällinen jokilaakso, joka on suuri viljan ja juuresten tuottaja.

Kuuluisat Duvanvalin sillat, jotka on rakennettu tuhansia vuosia sitten, vievät joen molempien haarojen yli. Siltojen keskivaiheilla korkeimmat kaaret kohoavat yli 20 metrin korkeuteen. Molemmat sillat ovat yli kaksi kilometriä pitkät. Arvellaan, että ne ovat kääpiöiden rakentamat. Tarvittavat korjaukset ovat pieniä. Seudulla ei esiinny suuria maanjäristyksiä.

Gladarnad

Suurhaltioiden hallitsema metsä. Heillä on rauhansopimus Orchalin kuninkaan kanssa. Haltiat sallivat puiden kaatamisen tietyiltä alueilta, kunhan tilalle istutetaan saman verran uutta metsää. Metsänvartijat, sekä haltiat ja ihmiset, valvovat että sopimuksia noudatetaan.

• Valtiomuoto: Monarkia
• Pääkaupunki: Milf Thalor
• Lajit: haltiat (99%), muut (1%)

Lähellä metsän eteläreunaa, merenrannalla sijaitsevassa Orchalin Seldarissa on merkittävä haltiavähemmistö.

Eryn Gern

Metsähaltioiden asuttama suuri metsä. He vihaavat puiden kaatamista.

• Valtiomuoto: Heimopäälliköitä
• Pääkaupunki: Ei varsinaista pääkaupunkia

Quivira

Argenvalin läntisin valtakunta. Merkittävä haltiavähemmistö elää ihmisten kanssa. Nämä haltiat olivat aiemmin metsähaltioita, mutta syystä tai toisesta muuan heimo kyllästyi metsään ja muutti avarammille maille.

• Valtiomuoto: TODO
• Pääkaupunki: TODO
• Lajit: ihmiset (70%), haltiat (25%), muut (5%)

Fyrinsul

• Valtiomuoto: demokratia (louhelaiset)
• Pääkaupunki: Kalthar-Drakur
• Vientituotteet: jalometallit, jalokivet, hohkakivi, pesusienet, valaanrasva, villa, kankaat
• Tuontituotteet: orjat, luksustuotteet, puu, viini, riisi, ja kaikki muut elintarvikkeet joita saarella ei voida tuottaa
• Lajit: lohikäärmeet (1%), louhelaiset (85%), muut (14%)

"Tulisaari", tuliperäinen saaristo noin 700 km Argenvalin länsirannikolta luoteeseen. Pääsaari on kooltaan noin 190 km itä-länsi- ja 180 km pohjois-etelä-suunnassa, eli noin puolet meidän maailmamme Islannista. Saari on lohikäärmeiden valtakunta. Sieltä löytyy mieluisia paikkoja niin ametisti-, hopeisille, kristalli-, punaisille, safiiri-, smaragdi-, syväläis-, topaasi- ja valkoisille lohikäärmeille.

Lohikäärmeet ovat neuvotelleet rauhansopimuksen, jonka perusteella maat on jaettu. Konflikteja syntyy ajoittain, samoin verikoston kierteitä, kunnes lopulta istutaan jälleen neuvottelupöydän ääreen. Tämä pitää lohikäärmeiden määrän kurissa.

Louhelaiset kansoittavat pääkaupunkia ja laidunmaita. Valtavat määrät lampaita ja vuohia laiduntaa saarella - valtaosa niistä päätyy lohikäärmeiden vatsoihin. Louhelaiset päättävät asioistaan kansankokouksissa, joissa jokaisella on yksi ääni. Hallintomuoto on siis demokraattinen. Louhelaiset sukeltavat pesusieniä kauppatavaraksi, heillä on kaivostoimintaa ja he ovat varsin hyviä purjehtijoita ja kalastajia - myös valaidenpyytäjiä. Heidän veneensä pysyttelevät melko lähellä saarta eivätkä he purjehdi itse Argenvaliin.

Mutta: jotta olisi louhelaisia, on oltava myös ihmisiä, haltioita ja muita sopivia olentoja heidän synnyttämisekseen.

Orjuus on kiellettyä lähes kaikissa Argenvalin maissa, mutta se ei estä joitakin kauppiaita kaappaamasta väkeä ja viemään heitä myytäväksi Fyrinsuliin. Pääsääntöisesti näitä onnettomia kohdellaan varsin hyvin - he saavat elää kultaisessa häkissä loiston ja palvelijoiden ympäröimänä, ilman orjatyötä ja syöden hyvää ravintoa. Kääntöpuolena on se, että jossain vaiheessa muodonmuutoksen hallitseva lohikäärme tulee valitsemaan heidän joukostaan puolison.

Karandor

Aergjal-vuoriston eteläpuolella sijaitseva suuri kivikääpiöiden valtakunta. Merkittävä Orchalin kauppakumppani.

• Valtiomuoto: Monarkia
• Pääkaupunki: Narn Maldir
• Vientituotteet: metallit, jalometallit, jalokivet, aseet, haarniskat, marmori ja muu arvokas rakennuskivi
• Tuontituotteet: suolakala, suolaliha, villa, kankaat, luksustuotteet, posliini, paperi

Kääpiöt pitävät vuohia enimmäkseen maidon takia. Ne eivät tuota lihaa ja villaa likimainkaan niin paljon kuin Orchalin lampaat.

Kääpiöiden nimitys Aergjalille on Morannir.

Arisan

Vuorijonon itäpuolella on kuiva ilmasto ja suuri itäinen niemimaa on autiomaa nimeltään Arisan. Sen pohjoisosassa on suuri Dankalin syvänne, joka on syvimmillään lähes 200 metriä merenpinnan alapuolella. Se on maailman kuivin ja kuumin tunnettu alue. Se on tunnettu myös kuumista, erittäin happamista, suolaisista ja syövyttävistä lähteistä, rikkilähteistä, kuumista mutalähteistä, hypersuolaisista järvistä ja tulivuorista, joskin isoja purkauksia ei tunneta viimeisten kymmenien tuhansien vuosien ajalta. Alueella elää vain muutamia heimoja, jotka tulevat toimeen keräämällä ja myymällä suolaa.

• Valtiomuoto: Paimentolaisheimoja
• Pääkaupunki: Ei kaupunkeja, mutta kauppapaikka Arisanin rajalla Pescolan-lahden rannalla

Dankal

Syvänne on meidän maailmamme Danakilin aavikon tapainen - se on kuin pala tropiikkia lauhkean alueen leveysasteilla. Lämpötila voi kohota 50 °C lukemiin. Vuodessa sataa keskimäärin alle 25 mm.

Alueella on merkittävää seismistä aktiivisuutta, kuumia lähteitä ja tuliperäistä maastoa, joskaan ei varsinaisia tulivuoria. Merkittävin luonnonvara on vuorisuola, jota saa suolatasangoilta alueen suolajärvien ympäriltä. Dankalissa on myös mangaani- ja potaskavaroja. Puhdasta vettä on vaikea löytää.

Olosuhteet ovat ihmiselle vihamieliset, ja suurimittainen suolan louhinta ei ole onnistunut. Vain paimentolaiset käyvät louhimassa suolaa kauppatavaraksi.

Dankal ei ole vailla elämää: siellä on villiaaseja, antilooppeja, kameleita ja jättiläisvuohia. Linnuista yleisimpiä ovat korppikotkat ja flamingot, jotka kerääntyvät tiettyyn vuodenaikaan hypersuolaisille järville. Kuumuuteen sopeutuneita matelijoita ovat agamat, yögekot ja monitoriliskot. Lepakot viettävät päivän luolissa ja lentävät öisin metsästämään hyönteisiä.

Kasvillisuutta ovat mm. kreosoottipensaat, akasiapuut, palmut (keitailla) sekä autiomaahan sopeutuneet ruohot.

Syvällä autiomaassa elää näissä olosuhteissa viihtyviä hirviöitä. Näitä ovat mm. kuparilohikäärmeet, siniset lohikäärmeet, sfinksit, basiliskit ja jättiläisskorpionit. Huhutaan myös hiekkajättiläisistä, skorpionikansasta ja hiekkamadoista—mutta kyllähän maailmaan tarinoita mahtuu!

Sitkeimmät seikkailijat voivat löytää muinaisten valtakuntien raunioita ja niiden aarteita.

Kaukomaat

Arestel

Arestel on suunnattoman suuri aro, täysin verrattavissa meidän maailmamme Euraasian aroon.

Kaukoitä

Autiomaiden ja arojen takana riittää monia maita, jossa on vähän tunnettuja kaukaisia maita ja meriä. Siellä asuu hyvin erilaisia kansoja ja kulttureita, joilla on omat kielensä. Tiedetään, että suuren itämaan keisarikunnan nimi on Azuma. Jonkin verran väkeä (varsinkin uskonnollisia vähemmistöjä ja vainottuja vähemmistökansojen edustajia) on muuttanut sieltä Argenvaliin, jopa niin paljon että Marhavissa on oma "itäläisten kaupunki", muutaman korttelin kokoinen itämäisen kulttuurin keskittymä. Azuman kulttuuri muistuttaa Japanin, Korean ja Kiinan kulttuureita. Kuten ko. kulttuurit meidän maailmassamme, ne ovat hyvin rasistisia kulttuureita jotka halveksuvat ”alempirotuisina” pitämiään vähemmistökansoja. Jopa konservatiivinen Orchal on paljon suvaitsevampi.

Pohjoinen

Aergjalin suuren vuorijonon pohjoispuolella on lisää maita ja meriä. Niiden kansat, kielet ja kulttuurit ovat myös hyvin erilaiset kuin Argenvalissa. Turkiskauppiaat matkustavat pohjoiseen laivoilla ja kauppareittejä pitkin. Yksi reitti vie suoraan vuoriston yli solaa pitkin. Sola nousee keskikohdassa lähes kuuden kilometrin korkeuteen merenpinnasta. Monet sairastuvat vuoristotautiin yrittäessään päästä solan läpi.

Tiedetään, että eräs Aergjalin pohjoispuolella elävä kansa ovat Fennit. Heidän kielensä on käytännössä muinaissuomea. Hyvin harvoja Fennejä on nähty Argenvalissa.

Planeetan Maata pienemmästä koosta johtuen Aergjalin korkeimmat huiput yltävät jopa yli 11 km korkeuteen merenpinnasta. Huipulla ilma on erittäin ohutta, mutta helpompaa hengittää kuin Maan korkeimmilla huipuilla. Yli 11 km huipulla Orvandolissa ilman tiheys vastaisi Maassa noin 9,5-10 km korkeutta merenpinnasta. Ns. kuoleman vyöhyke alkaa Orvandolissa noin 8,8 km korkeudessa merenpinnasta.

Nähtävyydet

Gigascal, Jättiläisputous

Valaril-joen yläjuoksun Jättiläisputous, Gigascal, on maailman vuolain ja suurin, joskaan ei korkein, tunnettu putous.

On monia taruja putouksen synnystä, mutta useimmat ovat sitä mieltä, että muinainen, valtavan kokoinen jättiläinen on kivettynyt sen alle, ja että putouksen molemmin puolin nousevat tummat kalliot ovat hänen hartiansa.

Blainel

Duvanvalissa, Orathirin ylängöllä sijaitseva suuri järvi. Tunnettu kirkkaasta ja puhtaasta vedestään. Myrskyt ovat harvinaisia, tavallisesti seudulla vallitsee lempeä länsituuli. Pohjoisrantojen laajat niityt ovat hyviä laidunmaita, ja siellä kasvatetaan suurin osa Durvandorin karjasta.

Järvessä on kohtalaisesti kalaa. Tavallisimpia ovat kalalajit, joita voisimme nimittään vaikka näin: ahven, hauki, siika, kuha, lahna ja taimen. Ne kuitenkin eroavat jonkin verran meille tutuista kalalajeista.

Lohet ja muut vaelluskalat eivät pääse Jättiläisputouksesta eteenpäin, joten niitä ei järvessä ole. Taimenet kutevat Blaineliin laskevien jokien yläjuoksuilla ja nuoret kalat tulevat järveen syömään, tosin osa jää puroihin ja pieniin jokiin ns. paikallisiksi kaloiksi.

Blainelin eteläranta on karu ja kallioinen, samoin maat sen eteläpuolella. Seutu ei oikeastaan edes kuulu kenellekään. Sen läpi kulkee tärkeä kauppareitti itään aina suuren aron tuolle puolen, ns. Pohjoinen silkkitie. Rosvojoukot vaanivat kauppiaita ja muita vaeltajia.

Erämaat

Arpantal, Suuri suo

Pardelin suistoon on muodostunut suuri suoalue, Arpantal. Se alkaa noin sadan kilometrin päässä merestä ja on meren rannalla noin 77 kilometriä leveä. Siellä tiedetään olevan ainakin liskolaisten heimoja. Huhutaan myös mustista lohikäärmeistä, vanhoista raunioista, mystistä kivirakennuksista, epäkuolleista ja suon keskellä elävästä voimakkaasta pahasta olennosta.

Pardeljokea pitkin suolle voi purjehtia vain pienellä veneellä. Harvat kartat ovat vanhentuneita tai hyvin epätarkkoja. Suistoalue on paikoitellen upottavaa ja ylipääsemätöntä. Seudulta löytyy kuitenkin myös kuivaa maata, kallioita ja kukkuloita. Niille pääsemiseksi on usein tehtävä pitkiä kierroksia avoveden tai upottavan suon ympäri. Lähellä kuivaa maata on usein myös juoksuhiekkaa ja asfalttijärviä.

Suolta löytyy paljon erikoisia kasveja, sieniä, leviä ja sammaleita joita ei tavata missään muualla. Osa näistä on arvokkaita lääkkeitä tai taikuudessa käytettäviä komponentteja.

Viitteet

Tämä sivu on keskeneräinen!

←Takaisin Argenval-sivulle