Sielutoukka

Lollosta
Versio hetkellä 6. kesäkuuta 2026 kello 10.18 – tehnyt Np (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keskikokoinen piru, tyypillisesti neutraali paha
Puolustus 10 (luontainen puolustus)
Osumapisteet 8 (3n4)
Nopeus 8 metriä

VOI KET SIT ÄLY VII KAR
6 (-2) 6 (-2) 11 (+0) 1 (-5) 8 (-1) 4 (-3)

Sietokyvyt tulivahinko
Immuniteetit myrkky, taudit
Olotila-immuniteetit myrkytetty
Aistit pimeänäkö 12 metriä, vakiotarkkaavaisuus 9
Kielet
Haaste 0 (0 KOP) Pätevyysbonus +2

Toiminnot

Purema. Lähitaisteluhyökkäys: +0 osumiseen, ulottuvuus 2 metriä, yksi kohde. Osuma: 1 (1n4-2) pistettä pistovahinkoa.

Sielumato eli larva on Alisissa maailmoissa, varsinkin neutraalin pahan tuonpuoleisessa valtakunnassa, esiintyvä keskikokoinen piru. Se näyttäytyy vastenmielisen kelmeänä, turvonneena toukkana, hiukan kuin jalaton isovahakoisan toukka, joka olisi suurennettu 50-kertaiseksi. Toukan pään sijasta sillä on rumat humanoidin kasvot, jotka ovat irvikuva kasvoista jotka sillä oli eläessään.

Sielumato on piruista alhaisimpia; se on kuolleen, pahan humanoidin sielu, joka on joutunut kuolemansa jälkeen Aliseen maailmaan. Sielumato toimii ainoastaan vaistonvaraisesti, sillä ei ole älyä eikä tahtoa. Jos louhi tai muu olento ei ohjaile sielumatoa (ruoskalla tai jollain terävällä esineellä), se yrittää lyllertää johonkin piilopaikkaan. Sielumadon ei tarvitse syödä eikä juoda, mutta se syö mielellään kaikkea eteen tulevaa, varsinkin mädäntynyttä lihaa ja saastaa.

Jos sielumato lyödään kuoliaaksi, se kuolee ja sen ruho mätänee nopeasti löyhkääväksi visvaksi. Madossa ollut sielu ei kuitenkaan tällöin kuole, vaan se putkahtaa myöhemmin jostain esiin uutena sielumatona.

Eräät epäkuolleet, kuten velhoaaveet, tarvitsevat sielumatoja pysyäkseen aktiivisena. Nämä epäkuolleet, sekä myös pirut, voivat syödä sielumadossa vankina olevan sielun, joka tällöin tuhoutuu lopullisesti. Vain kuormittava toivomus voi palauttaa tällaisella tavalla kuolleen sielun takaisin elämään. (Hiukan metafysiikkaa: tällöin loitsun antama energia korvaa sielun syöneelle olennolle sen energian mitä sielun nauttiminen sille antoi.)