Kalastuspeli

Kalastuspeli on pöytäroolipeleissä pelattava oheispeli, jossa pelaajahahmot yrittävät hankkia pelimaailmassa kalastusvälineet ja mennä kalastamaan. Tässä on ensimmäiseksi Gorgoniuksen koodeksissa alun perin ilmestynyt kalastuspeli, ja lisäksi Keski-maa -versio.

Yleinen fantasia-kalastuspeli

Omissa peleissäni pelaajat sanovat usein, että heidän hahmonsa lähtee metsästämään, kalastamaan, keräämään yrttejä ja sitten pitää keksiä, minkä otuksen tai kasvin he löytävät ja kuinka paljon jne. Tässä valmiit taulukot "kalastuspelille" koska on rasittavaa aina keksiä itse, mitä sieltä tulee. Normaalisti käytetään viisaus (selviytyminen)-ominaisuusheittoa.

Voit korvata taulukkojen eläimiä pelimaailmallesi tyypillisillä vastaavilla eläimillä ja olennoilla. Jos hahmolla on pätevyys selviytymiseen, hän voi myös yrittää pyydystää tiettyä lajia. Silloin hän saa +2 bonuksen heittoon. Jokainen 1 yli VA:n antaa tällöin 1n6 kg tai annosta lisää saalista (useamman saaliskohteen tai isomman saaliin) ja VA:ta huonommalla heitolla saa "väärän saaliin" tai ei mitään.

Alueella, jolla on runsaasti saalista, heittoa saa yrittää 2 tunnin välein, tavallisella alueella 4 tunnin välein ja niukalla alueella 8 tunnin välein. Pelinjohtaja voi myös päättää, että alueella ei voi kalastaa (ei esim. ole vettä) tai metsästää (esim. suola-aavikolta ei löydy mitään saalistettavaa). Vuodenaika tai ajankohta voivat myös vaikuttaa yritykseen.

Valinnainen sääntö: nopanheitolla 1 onkeesi tarttuu merenneito, merihirviö tai muuta yllättävää vedessä lillunutta materiaalia.

Makean veden kalastus: onki tai heittoverkko

VA	Arktinen	Pohjola	Lauhkea	Tropiikki
< 11	Ei saalista	Ei saalista	Ei saalista	Pikku sintti
11-13	Ei saalista	Särki	Sintti	Sähköankerias
14-16	Hauki	Ahven	Kirjolohi	Piraija
17-18	Ahven	Hauki	Toutain	Niilinhauki
19-20	Nieriä	Made	Ankerias	Partamonni
21-22	Kuha	Lahna	Nieriä	Tilapia
23-24	Siika	Kuha	Taimen	Mureena
25-26	Taimen	Siika	Karppi	Juovamonni
27‑28	Lohi	Taimen	Sampi	Linjatiikeritetra
29+	Iso lohi	Järvilohi	Jättiläismonni	Arapaima

Merikalastus: onki tai juksa

VA	Arktinen	Pohjola	Lauhkea	Tropiikki
< 11	Ei saalista	Ei saalista	Ei saalista	Ei saalista
11-13	Turska	Turska	Meribassi	Meriahven
14-16	Sei	Kolja	Meriahven	Barracuda
17-18	Puna-ahven	Kilohaili	Kampela	Makrilli
19-20	Kissakala	Kissakala	Ankerias	Mahi-mahi
21-22	Kolja	Meriantura	Merikrotti	Pangasius
23-24	Rasvakala	Merikrotti	Tonnikala	Tonnikala
25-26	Kuningasrapu	Rasvakala	Meriantura	Marliini
27‑28	Grönlanninhai	Merilohi	Airokala	Airokala
29+	Ruijanpallas	Ruijanpallas	Jättiläismonni	Jättiläiskalmari

Keski-maan kalastuspeli

Makean veden kalastus: onki tai heittoverkko

VA	Arktinen	Pohjola	Lauhkea	Tropiikki
< 11	Ei saalista	Ei saalista	Ei saalista	Pikku sintti
11-13	Ei saalista	Särki	Sintti	Sähköankerias
14-16	Hauki	Ahven	Kirjolohi	Piraija
17-18	Ahven	Hauki	Toutain	Niilinhauki
19-20	Nieriä	Made	Ankerias	Partamonni
21-22	Kuha	Aju	Nieriä	Tilapia
23-24	Siika	Kuha	Taimen	Mureena
25-26	Taimen	Siika	Karppi	Juovamonni
27‑28	Lohi	Taimen	Sampi	Linjatiikeritetra
29+	Iso lohi	Wels	Sterletti	Sarnúmen

Merikalastus: onki tai juksa

VA	Arktinen	Pohjola	Lauhkea	Tropiikki
< 11	Ei saalista	Ei saalista	Ei saalista	Ei saalista
11-13	Turska	Turska	Meribassi	Meriahven
14-16	Sei	Kolja	Meriahven	Barracuda
17-18	Puna-ahven	Kilohaili	Kampela	Makrilli
19-20	Kolja	Meriantura	Merikrotti	Pangasius
21-22	Kissakala	Merchaitraas	Merchaitraas	Merchaitraas
23-24	Rasvakala	Merikrotti	Tonnikala	Tonnikala
25-26	Kuningasrapu	Rasvakala	Meriantura	Marliini
27‑28	Holkeri	Merilohi	Airokala	Airokala
29+	Pohjanpallas	Pohjanpallas	Carnanto	Jättiläistursas

Aju

Gollum referred to fish as "juicy sweet".

Aju eli sweetfish (Plecoglossus altivelis) on kuorekaloihin kuuluva laji, joka kasvaa noin 30 cm mittaiseksi ja nousee rannikkovesiltä kutemaan jokiin. Se on herkullinen ruokakala, joka tavallisesti paistetaan vartaassa tulen äärellä.

Carnanto

Carnanto on keväällä kutuaikaan kirkkaanpunainen, muulloin hopeanvärinen. Se on merten jättiläisankerias; uros voi olla 3-metrinen mutta naaras jopa 13-14 metriä pitkä. Carnantor elävät itäisellä Etelämerellä ja Itäisen meren eteläisillä alueilla, koska siellä on paljon ravintoa ja lämpimät vedet. Nämä jatkuvasti nälkäiset kalat syövät isoja kaloja ja jopa haita, jättiläistursaita, jättiläiskilpikonnia ja valaita.

Carnanto on yksi vaarallisimmista kaloista, mutta sen liha on hyvin herkullista ja yhdestä ankeriaasta saa valtavasti lihaa.

Merchaitraas

Merchaitraas, "varjosarvi" (mon. merchaitrais) on suuri, musta, litteä rausku, jolla on pitkä, ruoskamainen häntä. Rausku voi kasvaa jopa 3,5 metrin mittaiseksi, josta häntää on 1-1,5 metriä. Hännän terävät piikit ruiskuttavat uhriin voimakasta lihasmyrkkyä. Lisäksi evien kärjissä on sähköelimet, jotka voivat tainnuttaa tai lamauttaa aikuisen miehenkin. Nämä rauskut elävät mannerjalustan alueella ja kaivautuvat hiekkaan matalikoiden lähelle vaanimaan saalista. Ne uivat siipimäisiä eviään heilutellen aivan kuin lentäisivät.

Evät maistuvat ankeriaalle. Ne voi kuivata hyvin säilyväksi evääksi tai naposteltavaksi oluen kanssa. Merchaitraasin maksa on herkullista, kuin hanhenmaksaa. Myös rauskun poskilihat ovat hyvän makuisia.

Sarnúmen

Sarnúmen on suuri makean veden ankerias ja kaukaista sukua carnantolle. Se elää eteläisen Keski-maan joissa ja järvissä, jonne harkitsemattomat númenorilaiset istuttivat sitä. Sarnúmenilla on koko selän mitalla piikkejä, joissa on hyvin vahvaa hermomyrkkyä. Kalan käsittely on tämän vuoksi vaikeaa, mutta se on yksi Keski-maan herkullisimmista kaloista. Urokset kasvavat 3-metrisiksi, naaraat jopa 9 metrin mittaisiksi.

Wels

Wels on isokokoinen kissakalan alalaji joka elää makean veden rantavesissä ja suoalueiden vesissä. Se on ruma, pilkullinen kala, jolla on litteä pää ja suun ympärillä kaksi pitkää ja neljä lyhyttä tuntolonkeroa. Wels kasvaa yleensä metrin tai puolentoista mittaiseksi, mutta myös 3-metrisiä ja yli 300-kiloisia on saatu nostettua.

Welsin liha on syötävää, mutta siinä on mutainen sivumaku. Taitava kokki saa makua paranneltua sopivilla mausteilla ja yrteillä.

Katso myös

• Metsästyspeli
• Sienestyspeli
• Yrttienkeräyspeli