Argenvalin historia
Esihistoria
Kun mar jakautui, syntyivät baraminit. Ne olivat kaikkien elollisten olentojen kantamuotoja, joita syntyi viruksista ja yksisoluisista monimutkaisiin elämänmuotoihin asti. Koska mitään "älykästä suunnittelijaa" ei ollut, syntyi myös valtava määrä elinkelvottomia eliöitä. Eräät olivat tavattoman monimutkaisia ja toiset suunnattoman suuria - jopa kymmenien kilometrien kokoisia. Nämä kuolivat lähes heti ja vain murto-osa elinkelpoisia olentoja jäi jäljelle.
Joidenkin jättimäisimpien olentojen jäänteet ovat säilyneet vielä tähän päivään asti. Ne ovat enemmänkin maiseman osia kuin selkeästi erottuvia fossiileja.
On saatu selville, että jäljelle jääneitäkin baramineja oli lukemattomia. Niistäkin lähes kaikki kuolivat aikojen kuluessa sukupuuttoon luonnonkatastrofeissa tai nopeammin kehittyneiden lajien metsästäessä (tai korvatessa) ne viimeiseen yksilöön asti. Näin katosivat muun muassa dinosaurukset, wattiezsa-palmut, ammoniitit, saniaispuut, kaktuskansa, koirankuonolaiset, jättikorvat ja rannamaarit.
Vuodet 2000000-800000 eaa
Uskotaan, että lohikäärmeet olivat ensimmäiset varsinaisesti älylliset olennot. Ne olivat myös ensimmäisiä, jotka osasivat taikuutta. Lohikäärmeiden jumalat ovat vanhempia kuin Venor, ensimmäinen ihmisten joukosta noussut jumala, mutta tätä ihmisten on vaikea myöntää. Lohikäärmeillä ei ollut kirjoitettua kieltä, eivätkä ne rakentaneet kaupunkeja.
Historiallinen aika
Vuodet 800000-200000 eaa
Haltiat olivat ensimmäinen kansa, jolla voidaan sanoa olleen sivilisaatio. Heillä olivat ensimmäiset loihtijat, noidat ja šamaanit - temppeliritarien primitiiviset edeltäjät. He keksivät kirjoitustaidon, joskin kirjainten sijasta käytettiin kuvakirjoitusta.
Samaan aikaan ihmiset olivat vielä metsästäjä-keräilijöitä. He käyttivät piikivestä tehtyjä työkaluja ja aseita ja tunsivat tulenkäytön. Vipukeihäs oli tärkein ase.
Vuodet 200000-50000 eaa
Ensimmäiset viljelijät olivat kääpiöitä, joskin he viljelivät luolissaan sieniä. Kääpiöt käyttivät ensimmäisenä kivihiiltä ja metallia - pronssia - ja kehittivät savi- ja keramiikka-astiat. Heillä oli alkuun vaihtokauppaa ihmisten kanssa mutta pian ihmiset jo kilpailivat ja sotivat heidän kanssaan.
Koirasta, kesytetystä sudesta, tuli ihmisten ensimmäinen kotieläin.
Vuodet 50000-20000 eaa
Ihmiset lisääntyivät nopeasti kun tulenkäyttö paransi ravinnon laatua. Kääpiöt joutuivat vetäytymään tasangoilta luoliinsa kukkuloille ja vuorille, kun ihmiset aloittivat kaskiviljelyn ja heidän määränsä kasvoi. Maissin kaskiviljely sai aikaan sotia ihmisten ja haltioiden välillä.
Jousi keksittiin.
Joskus näihin aikoihin puolituiset ja maahiset liittoutuivat ihmisten kanssa, ja ovat näistä ajoista alkaen eläneet ihmisten kanssa. Ajoittain heitä vainottiin ja karkotettiin myöhemmin reservaatteihin tai ghettoihin, mutta yleensä nämä kolme kansaa ovat tulleet toimeen keskenään.
Ensimmäiset louhelaiset syntyivät, kun jotkut muodonmuutokseen kykenevät lohikäärmeet kiinnostuivat ihmisten sivilisaatiosta ja soluttautuivat heidän joukkoonsa. Lohikäärmeet veivät syntyneet louhelaiset pesiinsä ja käyttivät heitä palvelijoinaan ja liittolaisinaan. Osa louhelaisista jäi kasvamaan ihmisten yhteiskuntiin. Kesti kauan, että ihmiset tottuivat heihin eivätkä kohdelleet heitä enää hirviöinä.
Ajanjakson lopulla ihmiset kesyttivät lampaan ja vuohen.
Vuodet 20000-5000 eaa
Ensimmäiset ihmisten sivilisaatiot syntyivät, kun ihmiset asettuivat pysyvästi viljelyksilleen. Lannoittaminen karjan lannalla alkoi. Erilaisten viljeltyjen kasvien: viljojen, juuresten, vihannesten ja hedelmien määrä kasvoi. Perunasta tuli maissin ohella tärkein ruokakasvi.
Maissin nixtamalisaatio keksittiin.[1]
Ajanjakson lopulla alettiin käyttää pronssia työkaluihin ja aseisiin. Tältä ajalta ovat säilyneet myös varhaisimmat taide-esineet, pronssista tehdyt patsaat.
Vuosi 1 jaa
Ensimmäinen jumala Venor paljasti ihmisille, miten maailma oli syntynyt, sielujen olemuksen ja sen, mitä sieluille tapahtuu kuoleman jälkeen. Tästä saivat alkunsa uskonto ja teologia. Argenvalin vuosien laskenta aloitettiin tästä hetkestä, noin 5400 vuotta sitten.
Sivilisaation kehitystä nopeuttivat kirjoitustaito - nyt kirjaimia käyttäen - sekä useat keksinnöt: pyörä, muurilaasti, matematiikka, lait, metallin valaminen ja raudan käyttö, kompassi, raha, jalustimet ja hevosenkengät, runous, teatteri, kirjallisuus, alkeellinen lääketiede ja kirurgia.
Vuodet 1000-4900 jaa
Lukuisia suuria valtakuntia syntyi ja tuhoutui sodissa, luonnonmullistuksissa ja ilmaston vaihteluissa. Monet pandemiat niittivät satoaan. Ihmiset kävivät sotia kääpiöitä, haltioita ja örkkejä vastaan.
Vuodet 4900-5100 jaa
Nykyisen Saravanin alueen ihmiset kehittivät ensimmäiset merikelpoiset alukset, alkuun hyödyntääkseen Pescolanin lahden runsasta merenelävien kirjoa.
Myöhemmin he olivat kauppiaita ja merenkulkijoita, jotka perustivat Argenvalin ensimmäisen todella suuren valtakunnan, ja kauppasiirtokuntia hyvinkin kauas kotimaastaan. He löysivät Morannirin pohjoispuoliset maat ja purjehtivat aina Azumaan asti.
Vuosi 5112 jaa
Saravanilaisen tutkimusmatkailijan, Ferno Marvarorin järkytykseksi Azuma oli monessa suhteessa jo länsimaita kehittyneempi yhteiskunta. He hallitsivat raudan käytön, ja olivat mm. keksineet paperin ja riisin vesiviljelyn, jolla pystyttiin ruokkimaan suurta väestöä. Jatkuvat sisällissodat, laivanrakennukseen sopivan puun puute ja kulttuurilliset piirteet olivat estäneet Azumaa kehittämästä laivastoa ja laajentumasta länteen. Marvaror houkutteli muutamia ammattilaisia mukaansa paluumatkalle ja Argenvalissa alettiin valmistaa posliinia, paperia, ja ukiyo-e -painokuvia.
Ajan mittaan suurimpiin kaupunkeihin on syntynyt Azumakortteleita, joissa käydään maistelemassa idän eksoottisia ruokia ja ihmettelemässä sen ihmeitä - ja ilotaloja.
Kauppalaivat purjehtivat yhä edelleen Azumaan, vieden länsimaisia tuotteita ja mm. turkiksia, ja tuoden silkkiä, teetä, mausteita ja riisiä. Silkin salaisuus tunnetaan, mutta Argenvalin lauhkean vyöhykkeen ilmasto ei sovi mulperipuille eikä tietenkään myös trooppisille mausteille.
Viitteet
Tämä sivu on keskeneräinen!