Argenval

Maailma

• Argenval on vain yhden mantereen yksi alue.
• Planeetta itse on nimeltään Orvandol ja se on toistaiseksi tämän maailmankaikkeuden ainoa tunnettu asuttu planeetta.
• Samaa nimeä käytetään myös koko maailmankaikkeudesta.
• Orvandol on yksi Maallisista maailmatasoista, ja se on niiden tapaan yhteydessä muihin maailmoihin.
• Orvandolin aurinko on nimeltään Ravenfyr (tai pelkkä Raven).
• Ravenfyriä sanotaan (yksinkertaisuuden nimissä) myös Auringoksi ja Ravenfyr-järjestelmää aurinkokunnaksi.
• Orvandolilla on useita kuita, mutta niistä merkittävin on suuri Orfiel (nimi on alun perin merkinnyt kuparista tulimaailmaa). Orfielista nähdään Orvandolissa aina sama puoli. Sen pinta näyttää kuparinhohtoiselta ja siinä on suuria tasaisia alueita, mutta myös vuoristoja.

Tieteellisiä tietoja

Orvandolissa ei ole näin edistynyttä tiedettä, mutta jos olisi, niin:

• Ravenfyr on K5V-luokan tähti, jonka elinikä on 30-40 miljardia vuotta, eli 2,5-3,5 kertaa pidempi kuin meidän Aurinkomme elinikä. Ravenfyrin massa on noin 0,66 Auringon massaa, luminositeetti noin 0.17 L☉ ja pintalämpötila noin 4400 K. Ns. elämänvyöhyke on noin 0,5 AU:n etäisyydellä tähdestä.
• Orvandolin massa on noin 80 % maapallon massasta. Sen ilmakehä on likimain samanlainen kuin meidän maapallollamme (ei tehdä asioista turhan vaikeaa :). Halkaisija on noin 12000 km (7099 mailia) päiväntasaajan kohdalla.
• Planeetan akselikallistuma on 23,5°. Orvandolin päivän pituus on melko tarkkaan 24 tuntia. Sideerinen kiertoaika on noin 23 tuntia ja 53 minuuttia, hieman Maata nopeampi. Vuoden pituus on 207 vuorokautta.
• Orfielin massa on noin puolet meidän kuumme massasta. Orfielin sideerinen kiertoaika on noin 30,6 päivää. Orfielin vaihekierron pituus, uusi kuu – täysikuu – uusi kuu, on noin 36 vuorokautta. Vuodessa on siis noin 5,75 kuukautta. Vuorovesien maksimi on 1,08 kertaa meidän maapallomme vuorovettä voimakkaampi, ja minimi noin 0,93 meidän maapallomme keskiarvosta. Martalin-, Pescolanin- ja Dakorinlahdet ovat sopivan muotoisia resonanssille, ja näissä vuorovesien vaihtelu on melko pientä. Orfiel on vuorovesilukkiutunut planeettaa kohti kuten meidänkin kuumme. Kuun ja tähden näennäisen kokoeron takia auringonpimennykset ovat aina rengasmaisia, mutta niitä tapahtuu useammin kuin maapallolla.

Maailman historia ja mytologia

• Maailman synty, sielujen elämä ja kuolema
• Argenvalin jumalat
• Argenvalin historia
• Argenvalin valtakunnat

Ilmasto

Päiväntasaajalla (0°)

Päivä ja yö ovat aina likimain 12 tunnin mittaiset. Auringon korkeus vaihtelee vuoden aikana hieman. Lämpötila on tasainen. Ilmastoon vaikuttavat enemmän sade- ja kuivakaudet, merivirrat ja topografia.

Subtropiikki ja lämpimät lauhkeat vyöhykkeet (20-35°)

Päivän pituus vaihtelee kohtalaisesti kesällä ja talvella. Kesät ovat lämpimiä ja kuumia, talvet leutoja tai viileitä. Meren lähellä vaihtelut ovat pehmeämpiä. Ilmasto on näillä seuduilla kaikkiaan mukavan tuntuinen. Kevät tulee nopeasti, kesä on kuuma mutta ei kestä kauaa, syksy lyhyt ja talvi yleensä lempeä.

Keskileveysasteet (noin 40–55°)

Päivän pituus muuttuu vuoden aikana paljon. Kevät tulee nopeasti, kesä on selvästi lämpimin vuodenaika, syksy viilenee nopeasti ja talvi on kylmä, sisämaassa jopa ankara. Kasvukausi on tiivis, mutta elämä on sopeutunut siihen.

Korkeat leveysasteet (noin 60–66,5°)

Kesäpäivät ovat hyvin pitkät, talvipäivät lyhyet. Ilmasto on subarktinen, merten lähellä se muistuttaa Anchoragen ilmastoa, sisämaassa esim. Tunguskan alueen ilmastoa.

Napapiirin pohjois- ja eteläpuoli (>66,5°)

Merivirrat eivät lämmitä pohjolaa niin kuin meidän Euroopassamme. Ilmasto on arktinen, ja napajäätiköt huomattavasti suuremmat kuin maapallolla.

Kalenteri

Argenvalin kalenteri on yleisesti käytössä ja tunnetaan lähes kaikkialla. Monilla kulttuureilla on silti omat kalenterinsa. Argenvalin kalenteri perustuu vuodenaikoihin. Vuosi alkaa ensimmäisestä kevätpäivästä.

Viikko on 7 päivän mittainen kuten meilläkin. Yhdessä vuodenajassa on seitsemän viikkoa (49 vuorokautta) ja kolme juhlapäivää*.

Kevät: 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 vuorokautta

Kesä: 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 vuorokautta

Syksy: 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 vuorokautta

Talvi: 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 7 + 7 + 7 + 1* + 6 vuorokautta (+1 juhlapäivä karkausvuonna)

Vuoden viimeisen viikon viimeisen päivän yli hypätään suoraan uudenvuoden päivään, paitsi karkausvuonna, jolloin kyseinen päivä lasketaan mukaan kolmanneksitoista vuotuiseksi juhlapäiväksi. Luku 13 on Argenvalissa erityisen onnekas luku, ja karkauspäivä on ilon ja onnen juhla.

Karkausvuosi on kolmen vuoden välein, paitsi kun vuosisadan luku on kolmella jaollinen. Ts. esim. vuosi 5400 ei ollut karkausvuosi.

Orvandolin ihmiset, ja muut lajit, elävät vuosissa mitaten noin kaksi kertaa kauemmin kuin useimpien muiden fantasiamaailmojen asukkaat. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Orvandolin lajit ovat – kenties elämälle suotuisten olosuhteiden takia – noin 13 % meidän maailmamme älyllisiä olentoja pitkäikäisempiä.

Vuorokauden jaksot

Useimmat kulttuurit katsovat päivän päättyvän hieman auringonlaskun jälkeen, kun on pimeää, ja siitä hetkestä alkaa myös uusi päivä. Argenvalissa päivä jaetaan yleensä kahteentoista jaksoon. Ensimmäinen jakso meikäläisessä 24 tunnin vuorokaudessa alkaisi noin klo 18 ja kukin jakso kestäisi noin kaksi tuntia.

Mitat

SI-järjestelmää ei tietysti tunneta.

Argenvalin maili on sattumalta tasan 1609,344 metriä. Pituusmittoja pienimmästä suurimpaan ovat milli (½ linjaa, 1,27 mm), linja (1/10 tuumaa), tuuma (1/12 jalkaa), kämmen (¼ jalkaa), vaaksa (½ kyynärää), kortteli (½ jalkaa), jalka (30,48 cm), kyynärä (1 ½ jalkaa), askelpari l. syli (6 jalkaa, 1/880 mailia), vakomitta (1/8 mailia), maili (5280 jalkaa), peninkulma (noin 7 mailia), päivämatka (noin 2 peninkulmaa). Pituus- ja leveysasteet ovat maapalloa pienemmät, koska planeettakin on pienempi.

Tilavuusmittoja ovat mm. jumpru, kortteli, tuoppi, kannu, kappa, vakka, nelikko, tynnyri ja lästi (12 tynnyriä). Painomittojen perusta on naula. Koska planeetan painovoima on pienempi, on naulankin paino hiukan pienempi kuin meillä. Kun naulan paino maapallolla on 453,59237 grammaa, Orvandolissa se painaa noin 412 grammaa. Käytännössä voit olettaa esim. kantokyvyn nauloina käyttämiesi pelisääntöjen mukaan, aivan kuin kyse olisi meidän nauloistamme (pound, lb.) tai kiloista.

Muita painomittoja ovat graani (1/7000 naulaa), rupuli (1/350 naulaa), dramma (60 graania, 6/700 naulaa), unssi (1/16 naulaa), leiviskä (20 naulaa), sentneri (100 naulaa), kippunta (400 naulaa) ja tonni (2000 naulaa).

Rahat

Eri valtiot lyövät omia kolikoitaan. Kolmen merkittävimmän Argenvalin maan: Loredanin kuningaskunnan, Valadarin liiton ja Saravanin ruhtinaskunnan rahat ovat pitkälti vaihtokelpoisia keskenään.

Yksinkertaisuuden vuoksi käytetään L&L:n tavanomaisia rahoja, ks. Kolikot.

Näiden lisäksi isompia rahamääriä voidaan siirtää kultatankoina. Yksi valtion leimaama kultatanko on arvoltaan 100 kr ja se painaa 3 kg.

Pankkiirien killat toimivat suurimmissa kaupungeissa. Varakkaiden asiakkaiden ei tarvitse kuljettaa matkoillaan mukana suurta kassaa. He voivat pankkitunnuksellaan (loihdittu henkilökohtainen sinetti) nostaa ja tallettaa rahaa pankkikillan konttoreissa. Kolmella suurimmalla valtiolla on kullakin oma pankkiirien kilta ja niillä on keskinäiset sopimukset yhteistoiminnasta.

Tynnyrillinen (165 litraa, noin 125 kg) vehnää on arvoltaan noin 8 kr. Jos se myydään 0,5 kg erissä, tuotto on 25 kr. Ikävä totuus on, että kaikki on kalliimpaa köyhille. Onneksi köyhät voivat syödä myös runsassatoista ja vehnää halvempaa perunaa, jota viljellään paljon.

Turkisraha

Morannirin pohjoispuolella, barbaarien mailla, turkiksia voi käyttää rahana.

• Yksi harmaanahkakiihtelys (40 oravan talviturkkia) on arvoltaan suunnilleen 8 kr.
• Karhun turkki on 3 kiihtelyksen arvoinen, eli noin 24 kr, Argenvalissa sen hinta kaksinkertaistuu.
• Tuliketun turkki on arvoltaan 10 kiihtelystä, eli noin 80 kr. Argenvaliin tuotuna sen hinta nousee 300 kultarahaan...

Ruokakulttuuri

Loredan, Valadar ja Saravan

Peruna, maissi, chilit, viljat, kaali, nauris, lanttu, sipuli, pavut ja herneet muodostavat niin köyhien kuin rikkaidenkin ruokavalion perustan.

Ohuet maissileivät (ts. tortillat) ovat tärkein leipä.

Kala on lihaa selvästi tärkeämpi proteiini, varsinkin Saravanissa.

Voi, juusto ja piimä ovat tärkeimmät maitotuotteet, sillä maito säilyy huonosti.

Valadarin sisämaassa tuotetaan paljon viiniä, oliiveja ja oliiviöljyä.

Hunaja on tärkein makeuden lähde.

Lukemattomia yrttejä, monet meidän maailmassamme tuntemattomia, käytetään mausteina. Sinappi, sinapinsiemenet ja sinappiöljy ovat laajalti käytettyjä.

Idästä tuodut trooppiset mausteet ovat suunnattoman kalliita ja vain varakkaiden suosiossa.

Saloriassa on suolakaivoksia. Kääpiöt käyvät suolakauppaa ihmisten kanssa.

Kartta: Argenval vuonna 5412 jaa

Kartassa on toistaiseksi vain suurimmat kaupungit eikä suurinta osaa niistä ole nimetty. Myös monet maastonmuodot, suot yms. puuttuvat vielä.

Argenval